Laatunäkemys varhaiskasvatuksen ohjausasiakirjoissa

Abstract

Tässä tutkielmassa avaan varhaiskasvatuslain sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden taustalla vaikuttavaa laatunäkemystä, johon yhdistän myös laadun arvoinnin. Aihe on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen, sillä tarkastelemani aineisto on tullut voimaan 2015–2016 ja niin laadusta kuin sen arvioinnistakin puhutaan molemmissa asiakirjoissa. Tutkimuskysymyksiäni ovat: 1. Millainen näkemys varhaiskasvatuksen laadusta ja sen arvioinnista rakentuu Varhaiskasvatuslakia tarkasteltaessa ja 2. Miten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 -asiakirja täydentää tätä näkemystä. Tutkielman aineistoa on tulkittu laadullisesti, sisällönanalyysin menetelmillisin ottein.

Laatu on tänä päivänä paljon esillä erilaisissa asiayhteyksissä. Myös varhaiskasvatuksen laadun perään kuulutetaan paljon. Laatu on käsitteenä hyvin moniulotteinen, eikä sille ole mahdollista löytää tarkkaa määritelmää. Myöskään varhaiskasvatuksen kontekstissa ei voida puhua yleisestä, kaikkialla pätevästä laadun kriteeristä. Tänä päivänä tutkimuksen kentällä varhaiaskasvatuksen laadun nähdään yleisimmin rakentuvan rakenne- ja prosessitekijöistä. Rakennetekijöitä ovat olosuhteisiin vaikuttavat tekijät, kuten henkilökunnan koulutus, oppimisympäristöt sekä ryhmäkoko. Prosessitekijöitä puolestaan ovat lasten ja aikuisten keskinäiseen vuorovaikutukseen liittyvät asiat. Näillä molemmilla on omat roolinsa varhaiskasvatuksen laadun kokonaiskuvassa, eikä rakennetekijöitä tulisi unohtaa prosessitekijöiden kustannuksella.

Tulosteni mukaan varhaiskasvatuslaki keskittyy rakennetekijöiden määrittelemiseen, kun taas Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet vaikuttavat enemmän prosessitekijöihin. Näiden lisäksi asiakirjoista löytyi viitteitä myös kehityspsykologian vaikutuksista osana kehityksellisiä tavoitteita. Kuinka nämä eri osatekijät painottuvat varhaiskasvatuksen laadun määrittelyssä on epäselvää, sillä näiden asikirjojen puitteissa ei aukaistu laadun määritelmää, mikä on nykyisin hyvin yleinen paitsi puute, myös haaste laadusta puhuttaessa. Niinpä tämä tutkielma toimii enemmänkin erilaisten näkökulmien esiintuojana ja ajatusten herättäjänä, kuin vastausten antajana. Nostan esiin kuinka rakenne- ja prosessitekijät sekä kasvatuksen lopputulema linkittyvät toisiinsa ja toisaalta kuinka jokaista tekijää sekä varhaiskasvatuslain kohtaa voidaan lähestyä erilasiten mitä, miten ja miksi kysymysten kautta.

Tämä tutkielma on toteutettu yhteistyössä Varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia tutkivan Vaka-Vai -hankkeen kanssa.