Palvelutarpeeseen vastaava moniammatillinen yhteistoimijuus työllisyyspalveluiden asiakastyössä
Tuomikoski, Suvi (2017-03-13)
Tuomikoski, Suvi
S. Tuomikoski
13.03.2017
© 2017 Suvi Tuomikoski. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703141336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703141336
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee moniammatillista yhteistoimijuutta työllisyyspalveluissa. Kyseisellä kentällä on keskeistä moniammatillinen työote, sillä kyseisen kohdejoukon asiakastarpeet ovat hyvin vaihtelevia, eikä yhden ammattilaisen osaaminen yleensä riitä kattamaan kaikkia osa-alueita. Tällöin on tärkeää tehdä yhteistyötä, jossa oma osaaminen jaetaan asiakkaan eduksi ja toisaalta, asiakasta voidaan ohjata eteenpäin sellaisiin palveluihin, joissa tämä voi höytyä muiden osaamisesta. Tämä kenttä rakentuu aina uudelleen suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa tuodaan esille myös joitakin tätä kenttää määritteleviä seikkoja. Ne esitetään työvoimapolitiikan kautta. Tällainen politiikka asettaa työllisyystoiminnalle tiettyjä tarpeita ja ehtoja. Näin ollen tältä pohjalta määrittyy myös se, millaisia palveluita asiakkaille tarjotaan tai kuka niitä tarjoaa. Voidaan sanoa, että moniammatillinen asiakastyö on työtä, joka ylittää monia raja-aitoja ja joka vastaa hyvin erilaisiin tarpeisiin.
Tarkastelu kohdentuu tässä tutkimuksessa lisäksi siihen, millä tavoin näissä asiakastilanteissa korostuu eri asiantuntijoiden yhteistyön lisäksi asiakkaan oma rooli palveluihin ohjautumisen merkittävänä tekijänä. Kyseessä on niin sanottu yhteistoimijuus, jolla viitataan tässä yhteydessä mainittuihin asiakkaiden tarpeisiin, jotka ohjaavat näitä asiakastilanteita. Tärkeää tällaisessa työssä on täten asiakkaan äänen kuuleminen, jotta hänelle tarjotaan niitä palveluita, jotka ovat asiakkaan kannalta tarpeellisia ja jotka voivat edistää hänen asioitaan oikeaan suuntaan. Yhteistoimijuudella tarkoitetaan näin ollen muun muassa toimintaa, jossa sekä asiakastyötä tekevien näkemykset että asiakkaan omat kokemukset ovat tärkeitä. Työllisyyspalveluissa asiakastyön voidaan ajatella olevan moniammatilliselle pohjalle nojavaa yhteistoimijuutta, jossa sekä asiantuntijoilla, asiakkaalla että näiden ympärillä olevalla palveluverkostolla on tärkeä asema.
Kyseistä kenttää tehdään näkyväksi vastaamalla seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. millaisia palveluita asiakastyötä tekevän moniammatilliseen verkostoon kuuluu? 2. mitä yhteistoimijuus asiakastyössä tarkoittaa? Tutkimuksen kontekstina toimii Oulun kaupunkiseudun työllisyyspalvelut, jonka asiakastyön kenttää tämä tutkimus samalla kirkastaa tuoden esille, millainen kyseinen asiakasta palvelevien palveluiden verkosto on. Näitä seikkoja päätettiin lähestyä tässä tutkimuksessa kehittävän työntutkimuksen metodologiaan nojaten. Kyseessä on menetelmä, jolla voidaan tutkia ja kehittää työtä sekä organisaatioita. Kehittävän työntutkimuksen mallin avulla saatiin nostettua esille sekä kyseisen toiminnan tarvetila, kehitettyä sen tarpeisiin uusi työkalu että kuvattua tämän mallin kokoamiseen liittyvä prosessi kyseisessä yksikössä.
Tutkimusaineisto kerättiin monimenetelmällisesti. Siihen sisältyy niin sanottua primääriaineistoa, joka tarkoittaa tässä tutkimuksessa olemassa olevaa materiaalia, haastatteluja (N=4) ja kirjallista palautetta (N=10) sekä sekundääriaineistoa, johon kuuluvat tutkimuspäiväkirja ja keskustelumuistiinpanot. Tutkimus tuotti kehittävän työntutkimuksen mallin mukaisesti kahden tyyppisiä tuloksia. Ensimmäisen tyypin tulos on asiakastyötä tekevän verkostosta tuotettu palvelukartta. Siitä on muun muassa mahdollista havaita, kuinka moniammatillisessa verkostossa asiakastyötä tekevä toimii, sillä kartta sisältää yhteensä 96 erilaista asiakasta palvelevaa palvelua. Toisen tyypin tulos on tämän tutkimuksen pohjalta rakennettu, niin sanottu yhteistoimijuussuhdemalli. Kyseinen malli muovautui tämän prosessin myötä ja se kuvaa hyvin tilaa, jossa sekä asiakastyötä tekevällä, asiakkaalla että muilla asian osaisilla on yhtälössä oma, tärkeä paikkansa. Lisäksi kyseinen kuvio osoittaa näiden toimijoiden keskinäiset suhteet. Kyseessä ei ole arvio tutkimuksen kulusta tai seurauksista, vaan tämä tutkimus on lähempänä kyseisen kehittämisprosessin narratiivia.
Tarkastelu kohdentuu tässä tutkimuksessa lisäksi siihen, millä tavoin näissä asiakastilanteissa korostuu eri asiantuntijoiden yhteistyön lisäksi asiakkaan oma rooli palveluihin ohjautumisen merkittävänä tekijänä. Kyseessä on niin sanottu yhteistoimijuus, jolla viitataan tässä yhteydessä mainittuihin asiakkaiden tarpeisiin, jotka ohjaavat näitä asiakastilanteita. Tärkeää tällaisessa työssä on täten asiakkaan äänen kuuleminen, jotta hänelle tarjotaan niitä palveluita, jotka ovat asiakkaan kannalta tarpeellisia ja jotka voivat edistää hänen asioitaan oikeaan suuntaan. Yhteistoimijuudella tarkoitetaan näin ollen muun muassa toimintaa, jossa sekä asiakastyötä tekevien näkemykset että asiakkaan omat kokemukset ovat tärkeitä. Työllisyyspalveluissa asiakastyön voidaan ajatella olevan moniammatilliselle pohjalle nojavaa yhteistoimijuutta, jossa sekä asiantuntijoilla, asiakkaalla että näiden ympärillä olevalla palveluverkostolla on tärkeä asema.
Kyseistä kenttää tehdään näkyväksi vastaamalla seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. millaisia palveluita asiakastyötä tekevän moniammatilliseen verkostoon kuuluu? 2. mitä yhteistoimijuus asiakastyössä tarkoittaa? Tutkimuksen kontekstina toimii Oulun kaupunkiseudun työllisyyspalvelut, jonka asiakastyön kenttää tämä tutkimus samalla kirkastaa tuoden esille, millainen kyseinen asiakasta palvelevien palveluiden verkosto on. Näitä seikkoja päätettiin lähestyä tässä tutkimuksessa kehittävän työntutkimuksen metodologiaan nojaten. Kyseessä on menetelmä, jolla voidaan tutkia ja kehittää työtä sekä organisaatioita. Kehittävän työntutkimuksen mallin avulla saatiin nostettua esille sekä kyseisen toiminnan tarvetila, kehitettyä sen tarpeisiin uusi työkalu että kuvattua tämän mallin kokoamiseen liittyvä prosessi kyseisessä yksikössä.
Tutkimusaineisto kerättiin monimenetelmällisesti. Siihen sisältyy niin sanottua primääriaineistoa, joka tarkoittaa tässä tutkimuksessa olemassa olevaa materiaalia, haastatteluja (N=4) ja kirjallista palautetta (N=10) sekä sekundääriaineistoa, johon kuuluvat tutkimuspäiväkirja ja keskustelumuistiinpanot. Tutkimus tuotti kehittävän työntutkimuksen mallin mukaisesti kahden tyyppisiä tuloksia. Ensimmäisen tyypin tulos on asiakastyötä tekevän verkostosta tuotettu palvelukartta. Siitä on muun muassa mahdollista havaita, kuinka moniammatillisessa verkostossa asiakastyötä tekevä toimii, sillä kartta sisältää yhteensä 96 erilaista asiakasta palvelevaa palvelua. Toisen tyypin tulos on tämän tutkimuksen pohjalta rakennettu, niin sanottu yhteistoimijuussuhdemalli. Kyseinen malli muovautui tämän prosessin myötä ja se kuvaa hyvin tilaa, jossa sekä asiakastyötä tekevällä, asiakkaalla että muilla asian osaisilla on yhtälössä oma, tärkeä paikkansa. Lisäksi kyseinen kuvio osoittaa näiden toimijoiden keskinäiset suhteet. Kyseessä ei ole arvio tutkimuksen kulusta tai seurauksista, vaan tämä tutkimus on lähempänä kyseisen kehittämisprosessin narratiivia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29905]