Etnografinen tutkimusmatka kristilliseen päiväkotiin : kristillisyyden ilmeneminen kristillisen päiväkodin toimintakulttuurissa
Saarivesi, Suvi-Anne (2017-06-01)
Saarivesi, Suvi-Anne
S.-A. Saarivesi
01.06.2017
© 2017 Suvi-Anne Saarivesi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022411
Tiivistelmä
Suomalainen kasvatusjärjestelmä on rakentunut alkuaan vahvasti kristilliselle perustalle. Viime vuosikymmenten aikana tätä perustusta on kuitenkin pala palalta purettu, ja paikoin siitä on luovuttu kokonaankin. Samaan aikaan eri puolille Suomea on alettu perustaa kristillisiä päiväkoteja. Niiden keskeisenä pyrkimyksenä on ollut turvata kristillisten arvojen säilyminen päiväkotien varhaiskasvatuksessa yhä moniarvoisemmaksi käyvässä yhteiskunnassa.
Käsillä olevan tutkielman kirjoittamisen aikaan Suomessa toimi kaikkiaan kolmisenkymmentä kristillistä päiväkotia. Tämä tutkimus toteutettiin yhdessä niistä. Tutkimuspäiväkoti oli yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä kristillinen päiväkoti ja teologiselta perustaltaan se oli kristillisten tunnustusten välinen. Päiväkoti pohjasi toimintansa kristilliseen maailmankatsomukseen, ihmiskäsitykseen ja arvomaailmaan, mutta muutoin sen varhaiskasvatusta ohjasivat samat lait ja asetukset kuin mitä tahansa päiväkotia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää kristillisen päiväkodin toimintakulttuuria ja siinä ilmenevää kristillisyyttä kasvattajien näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä oli: Millä tavoin kristillisyys ilmenee tutkimuspäiväkodin toimintakulttuurissa? Tutkimus tehtiin kasvatustieteellisenä työnä, mistä syystä mielenkiinto kohdistui ensi sijassa tutkimuspäiväkodin kasvatukseen, ja teologiset näkökulmat puolestaan jätettiin vähemmälle huomiolle.
Empiirinen aineistonkeruu toteutettiin vuonna 2013. Tutkimuksessa sovellettiin etnografista lähestymistapaa, jonka puitteissa aineistoa kerättiin haastattelemalla tutkimuspäiväkodissa töissä olevaa kasvatushenkilöstöä eli yhteensä neljää kasvattajaa, ja havainnoimalla päiväkodin kasvatuskäytäntöjä viikon ajan. Mainittujen tiedonkeruumuotojen lisäksi tutkielmassa käytettiin tausta-aineistona muuta tutkimuspäiväkodista kertovaa dokumenttimateriaalia, kuten tutkimuspäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaa, sekä tutkimuspäiväkirjaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin tuloksena muodostettiin viisi aineistokategoriaa, joissa käsiteltiin tutkimuspäiväkodin kristillisyyden lähtökohtia, yhteiskristillistä toimintakulttuuria, kristillisyyttä tukevia rakenteita päiväkodin päiväjärjestyksessä, eettisten periaatteiden toteutumista lapsiryhmän arjessa sekä kristillisen päiväkodin kasvattajaa.
Tutkimuspäiväkodin kristillisyys edusti raamatullista, keskitien kristillisyyttä, ja toiminta tapahtui yhteiskristillisessä viitekehyksessä. Päiväkodissa keskityttiin niihin asioihin, joiden katsottiin olevan kaikille kristityille yhteisiä. Erilaisiin teologisiin tulkintoihin ei otettu kantaa. Kristillinen moninaisuus näkyi kuitenkin perheiden erilaisissa kulttuurisissa tavoissa ja perinteissä. Tutkimustulokset osoittavat, että kristillisyys ilmeni tutkimuspäiväkodissa hyvin monissa asioissa ja monella tavalla, sekä suunnitellusti että luonnostaan. Kristillisyys oli esimerkiksi hengellisten laulujen, rukousten ja Raamatun kertomusten muodossa mukana aamupiireillä ja toimintahetkissä, ja lapsi sai niiden kautta rakennusaineita oman arvomaailman muodostamiseen sekä Jumala-suhteeseen. Kristillisyyden koettiin olevan tavallista arkea ja elämää. Kohtaamisen merkitys korostui niin lasten, vanhempien kuin kasvattajienkin välisissä suhteissa. Kasvatuksen tärkeimpänä päämääränä oli, että jokainen lapsi saisi kasvaa omaksi itsekseen turvallisessa, kiireettömässä, hyväksyvässä ja välittävässä ilmapiirissä. Kristillinen etiikka ohjasi lapsia vastuulliseen elämäntapaan sekä oman ja toisten arvon kunnioittamiseen. Kasvatussuhteen perustana nähtiin olevan kristillinen rakkaus. Kasvattajan sydän oli koko kasvatuksen ydin.
Tutkimus kuvaa kokonaisvaltaisesti tutkimuspäiväkodin toimintakulttuuria ja auttaa ymmärtämään, mistä kristillisessä päiväkodissa on kyse. Tutkimustulokset eivät ole suoraan yleistettävissä muihin kristillisiin päiväkoteihin, mutta voivat tarjota ideoita toimintakulttuurin sekä sen taustalla vaikuttavien arvojen ja käsitysten tarkasteluun myös muissa päiväkodeissa. Aiempaa tutkimustietoa kristillisistä päiväkodeista on toistaiseksi ollut hyvin vähän saatavilla. Aihepiiriä olisikin erityisen ajankohtaista ja aiheellista tutkia enemmän tulevaisuudessa.
Käsillä olevan tutkielman kirjoittamisen aikaan Suomessa toimi kaikkiaan kolmisenkymmentä kristillistä päiväkotia. Tämä tutkimus toteutettiin yhdessä niistä. Tutkimuspäiväkoti oli yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä kristillinen päiväkoti ja teologiselta perustaltaan se oli kristillisten tunnustusten välinen. Päiväkoti pohjasi toimintansa kristilliseen maailmankatsomukseen, ihmiskäsitykseen ja arvomaailmaan, mutta muutoin sen varhaiskasvatusta ohjasivat samat lait ja asetukset kuin mitä tahansa päiväkotia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää kristillisen päiväkodin toimintakulttuuria ja siinä ilmenevää kristillisyyttä kasvattajien näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä oli: Millä tavoin kristillisyys ilmenee tutkimuspäiväkodin toimintakulttuurissa? Tutkimus tehtiin kasvatustieteellisenä työnä, mistä syystä mielenkiinto kohdistui ensi sijassa tutkimuspäiväkodin kasvatukseen, ja teologiset näkökulmat puolestaan jätettiin vähemmälle huomiolle.
Empiirinen aineistonkeruu toteutettiin vuonna 2013. Tutkimuksessa sovellettiin etnografista lähestymistapaa, jonka puitteissa aineistoa kerättiin haastattelemalla tutkimuspäiväkodissa töissä olevaa kasvatushenkilöstöä eli yhteensä neljää kasvattajaa, ja havainnoimalla päiväkodin kasvatuskäytäntöjä viikon ajan. Mainittujen tiedonkeruumuotojen lisäksi tutkielmassa käytettiin tausta-aineistona muuta tutkimuspäiväkodista kertovaa dokumenttimateriaalia, kuten tutkimuspäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaa, sekä tutkimuspäiväkirjaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin tuloksena muodostettiin viisi aineistokategoriaa, joissa käsiteltiin tutkimuspäiväkodin kristillisyyden lähtökohtia, yhteiskristillistä toimintakulttuuria, kristillisyyttä tukevia rakenteita päiväkodin päiväjärjestyksessä, eettisten periaatteiden toteutumista lapsiryhmän arjessa sekä kristillisen päiväkodin kasvattajaa.
Tutkimuspäiväkodin kristillisyys edusti raamatullista, keskitien kristillisyyttä, ja toiminta tapahtui yhteiskristillisessä viitekehyksessä. Päiväkodissa keskityttiin niihin asioihin, joiden katsottiin olevan kaikille kristityille yhteisiä. Erilaisiin teologisiin tulkintoihin ei otettu kantaa. Kristillinen moninaisuus näkyi kuitenkin perheiden erilaisissa kulttuurisissa tavoissa ja perinteissä. Tutkimustulokset osoittavat, että kristillisyys ilmeni tutkimuspäiväkodissa hyvin monissa asioissa ja monella tavalla, sekä suunnitellusti että luonnostaan. Kristillisyys oli esimerkiksi hengellisten laulujen, rukousten ja Raamatun kertomusten muodossa mukana aamupiireillä ja toimintahetkissä, ja lapsi sai niiden kautta rakennusaineita oman arvomaailman muodostamiseen sekä Jumala-suhteeseen. Kristillisyyden koettiin olevan tavallista arkea ja elämää. Kohtaamisen merkitys korostui niin lasten, vanhempien kuin kasvattajienkin välisissä suhteissa. Kasvatuksen tärkeimpänä päämääränä oli, että jokainen lapsi saisi kasvaa omaksi itsekseen turvallisessa, kiireettömässä, hyväksyvässä ja välittävässä ilmapiirissä. Kristillinen etiikka ohjasi lapsia vastuulliseen elämäntapaan sekä oman ja toisten arvon kunnioittamiseen. Kasvatussuhteen perustana nähtiin olevan kristillinen rakkaus. Kasvattajan sydän oli koko kasvatuksen ydin.
Tutkimus kuvaa kokonaisvaltaisesti tutkimuspäiväkodin toimintakulttuuria ja auttaa ymmärtämään, mistä kristillisessä päiväkodissa on kyse. Tutkimustulokset eivät ole suoraan yleistettävissä muihin kristillisiin päiväkoteihin, mutta voivat tarjota ideoita toimintakulttuurin sekä sen taustalla vaikuttavien arvojen ja käsitysten tarkasteluun myös muissa päiväkodeissa. Aiempaa tutkimustietoa kristillisistä päiväkodeista on toistaiseksi ollut hyvin vähän saatavilla. Aihepiiriä olisikin erityisen ajankohtaista ja aiheellista tutkia enemmän tulevaisuudessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34516]