Pitkittäistutkimus lukutaitoa ennakoivista tekijöistä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus
Hokkinen, Hanna-Leena (2017-04-05)
Hokkinen, Hanna-Leena
H.-L. Hokkinen
05.04.2017
© 2017 Hanna-Leena Hokkinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704061436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704061436
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää fonologisen tietoisuuden, työmuistin ja nopean sarjallisen nimeämisen merkitystä lukutaidon kehitykseen lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Lukutaidon osatekijöinä tarkasteltiin teknisen lukemisen nopeutta ja luetun ymmärtämistä.
Tutkielma toteutettiin pitkittäistutkimuksena. Tutkimukseen osallistuneet lapset ovat 5– 6-vuotiaina olleet mukana erikoispuheterapeutti Leena Ervastin tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kuullun prosessoinnin häiriötä ja sen kuntoutuvuutta kielihäiriöisillä lapsilla. Nyt psykologi Mari Veijola tekee seurantatutkimusta samojen lasten oppimisvalmiuksien, kielellisten taitojen ja lukemisen sekä kirjoittamisen taitojen kehittymisestä 6. luokalla. Tämä pro gradu -tutkielma perustuu näiden edellä mainittujen tutkimusten aineistoihin. Koehenkilöt olivat ensimmäisellä tutkimuskerralla iältään 5;2– 6;9 vuotta. Kuudennella luokalla ikäjakauma oli 12;3–13;5 vuotta. Kaikilla koehenkilöillä oli alle kouluikäisenä diagnosoitu joko puheen tuottamiseen tai puheen ymmärtämiseen painottuva kielellinen erityisvaikeus.
Tutkimusmenetelminä fonologisen tietoisuuden tarkasteluun käytettiin kahta fonologisen tietoisuuden tehtävätyyppiä (NEPSY, Fonologinen prosessointi; Korkman, Kirk ja Kemp, 1997). Koehenkilöiden työmuistia tutkittiin numerosarjatehtävillä (WISC-III, Numerosarjat: Wechsler, 1991) ja nopeaa sarjallista nimeämistä Nopean sarjallisen nimeämisen testin värien ja esineiden tehtäväosuuksilla (Ahonen, Tuovinen & Leppäsaari, 1999). Teknisen lukemisen nopeutta tarkasteltiin Jyväskylän yliopiston standardoimattomalla epäsanatekstin lukemisen tehtävällä ja luetun ymmärtämistä Lukilasse-testin ”Säppi”-tehtävällä (Häyrinen, Serenius-Sirve & Korkman, 1999).
Tutkimus osoitti, että fonologinen tietoisuus, työmuisti ja nopea sarjallinen nimeäminen eivät merkittävästi ennusta myöhempää lukutaitoa lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei löytynyt niin teknisen lukemisen nopeuden kuin luetun ymmärtämisenkään suhteen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että 5–6-vuotiaiden kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneiden lasten fonologisen tietoisuuden, työmuistin ja nopean sarjallisen nimeämisen taidot eivät tässä aineistossa ennusta heidän myöhempää lukutaitoaan. Pienen tutkimusaineiston vuoksi tuloksiin tulisi kuitenkin suhtautua varauksella. Tästä huolimatta tutkimus kuitenkin lisäsi tietoa suomenkielisten kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneiden lasten lukutaidon kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkielma toteutettiin pitkittäistutkimuksena. Tutkimukseen osallistuneet lapset ovat 5– 6-vuotiaina olleet mukana erikoispuheterapeutti Leena Ervastin tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kuullun prosessoinnin häiriötä ja sen kuntoutuvuutta kielihäiriöisillä lapsilla. Nyt psykologi Mari Veijola tekee seurantatutkimusta samojen lasten oppimisvalmiuksien, kielellisten taitojen ja lukemisen sekä kirjoittamisen taitojen kehittymisestä 6. luokalla. Tämä pro gradu -tutkielma perustuu näiden edellä mainittujen tutkimusten aineistoihin. Koehenkilöt olivat ensimmäisellä tutkimuskerralla iältään 5;2– 6;9 vuotta. Kuudennella luokalla ikäjakauma oli 12;3–13;5 vuotta. Kaikilla koehenkilöillä oli alle kouluikäisenä diagnosoitu joko puheen tuottamiseen tai puheen ymmärtämiseen painottuva kielellinen erityisvaikeus.
Tutkimusmenetelminä fonologisen tietoisuuden tarkasteluun käytettiin kahta fonologisen tietoisuuden tehtävätyyppiä (NEPSY, Fonologinen prosessointi; Korkman, Kirk ja Kemp, 1997). Koehenkilöiden työmuistia tutkittiin numerosarjatehtävillä (WISC-III, Numerosarjat: Wechsler, 1991) ja nopeaa sarjallista nimeämistä Nopean sarjallisen nimeämisen testin värien ja esineiden tehtäväosuuksilla (Ahonen, Tuovinen & Leppäsaari, 1999). Teknisen lukemisen nopeutta tarkasteltiin Jyväskylän yliopiston standardoimattomalla epäsanatekstin lukemisen tehtävällä ja luetun ymmärtämistä Lukilasse-testin ”Säppi”-tehtävällä (Häyrinen, Serenius-Sirve & Korkman, 1999).
Tutkimus osoitti, että fonologinen tietoisuus, työmuisti ja nopea sarjallinen nimeäminen eivät merkittävästi ennusta myöhempää lukutaitoa lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei löytynyt niin teknisen lukemisen nopeuden kuin luetun ymmärtämisenkään suhteen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että 5–6-vuotiaiden kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneiden lasten fonologisen tietoisuuden, työmuistin ja nopean sarjallisen nimeämisen taidot eivät tässä aineistossa ennusta heidän myöhempää lukutaitoaan. Pienen tutkimusaineiston vuoksi tuloksiin tulisi kuitenkin suhtautua varauksella. Tästä huolimatta tutkimus kuitenkin lisäsi tietoa suomenkielisten kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneiden lasten lukutaidon kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34516]