Etäopetusta vai epäopetusta? : fenomenografinen tutkimus pop- ja jazz-soitonopettajien kokemuksista videovälitteisestä etäopetuksesta

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan soitonopettajien kokemuksia videovälitteisestä soiton etäopetuksesta. Mitkä ovat soitonopetuksen etäopetuksen hyödyt ja haasteet? Miten soitonopettajat kokevat tämän hetkisen arkipäivän teknologian toimivuuden reaaliaikaisen etäopetuksen mahdollistavana tekijänä, sekä miten opettajat kokevat etäsoitonopetuksen pedagogisen toimivuuden? Koska tutkimuksessa tutkitaan toisten ihmisten kokemuksia tietystä ilmiöstä, valikoitui tutkimuksen metodiksi fenomenogafia. Fenomenografiassa maailmaa tarkastellaan toisen asteen eli toisten ihmisten näkökulman kautta. Todellisuus rakentuu ihmisten kokemusten kautta.

Tutkimusta varten haastateltiin viittä suomalaista soitonopettajaa. Kaikki haastatellut opettajat edustivat tyyliltään pop- ja jazz-musiikkia. Opetettavia instrumentteja olivat kitara, sähköbasso ja laulu. Kaksi haastatelluista opettajista oli opettanut etänä osana kansalaisopiston etäkurssia. Yksi opettajista toimi soitonopettaja-yrittäjänä. Kaksi opettajista oli etäopettanut osana ammattikorkeakoulun musiikkipedagogin opintojen pakollista opetusharjoittelua. Etäopettamiseen kaikki haastatellut opettajat käyttivät arkipäivisiä, joka kodista löytyviä laitteita.

Tämän tutkimuksen aineiston analyysissä noudatettiin nelivaiheista fenomenografisen tutkimuksen teon analyysimallia. Tässä mallissa aineistosta etsitään ensin merkityksellisiä ilmaisuja. Tämän jälkeen merkitykselliset ilmaisut ryhmitellään ja teemoitetaan vertaillen ja etsien samankaltaisuuksia tai erilaisuuksia. Saaduista ryhmistä rakennetaan kategorioita ja lopullisessa vaiheessa kategorioita yhdistelemällä saadaan aikaiseksi abstraktimpia kuvauskategorioita.

Saadun aineiston perusteella haastateltujen opettajien kokemukset soiton etäopetuksesta olivat pääosin positiiviset. Opettajien kokemuksen mukaan etäopetus on mahdollista ja toimivaa, eikä sitä koettu ainoastaan korvikkeena lähiopetukselle. Ennen kaikkea etäopetus voi olla erityisesti hyvä lisä lähiopetustuntien rinnalle. Etäopetuksen merkittävimpänä etuna koettiin sen taloudellisuus. Etäopetus säästää aikaa ja rahaa. Toisena merkittävänä etuna nähtiin opetustilanteiden laajentuminen. Etäopetuksessa opettajien on mahdollista opettaa mistä tahansa, milloin tahansa ja ketä tahansa, vaikka toiselle puolelle maailmaa. Samalla oppilaille avautuu etäopetuksen kautta mahdollisuus saada opetusta tietyn spesifin alan todellisilta ammattilaisilta ympäri maailmaa.

Etäopetuksen suurimmaksi ongelmaksi koettiin reaaliaikaisen yhteissoiton mahdollisuuden puuttuminen. Teknologian osalta myös äänenlaadussa ja kuvan välittymisessä olisi vielä parannettavaa. Videovälitteisessä opetuksessa myös tarkka havainnoiminen tuotti opettajille hankaluuksia. Havainnoinnin haasteet näkyivät erityisesti soittoteknisten asioiden opettamisen vaikeudessa. Opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa koettiin olevan myös puutteita. Etäopetuksessa tunnetilat eivät välittyneet haastateltujen mielestä yhtä vahvana kuin lähiopetuksessa ja etäopetuksen sosiaalinen kanssakäymisessä ei tyydyttänyt täysin opettajien käsityksiä hyvästä sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Teknologian aiheuttamia auditiivisen havainnoinnin puutteita tutkimuksen opettajat korvasivat puhumalla ja visualisoimalla enemmän. Toisaalta havainnoinnin haasteet osattiin nähdä myös positiivisena, opettajuutta kehittävänä asiana. Videovälitteisessä opetuksessa ilmaisun tuli olla huolitellumpaa ja opettajan keskittymisen intensiivisempää. Uusi opetusympäristö ja sen tuomat haasteet kannustivat opettajia olemaan luovempia. Opettajat olivat yhtä mieltä siitä, että etäopetus ei sovi kaikille oppilaille. Osan kokemuksen mukaan erityisesti alkeiden opettaminen voisi olla haastavaa etäopetuksessa. Toisaalta etäopetuksen koettiin laajentavan esimerkiksi liikuntarajoitteisten tai sosiaalisten ongelmista kärsivien oppilaiden mahdollisuuksia osallistua soittotunneille.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset myötäilivät ja tukivat vahvasti aiempaa soiton etäopetuksen tutkimusta. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa voisi keskittyä enemmän soitonopetuksen etäopetuksen käytännön tutkimiseen. Miten olisi hyvä opettaa laadukkaasti uudessa oppimisympäristössä, etänä?