Työterveyshuollon asiakkaiden suhtautuminen työkykyyn liittyvään termistöön
Keränen, Hanna (2017-01-30)
H. Keränen
30.01.2017
© 2017 Hanna Keränen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231210
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitän työterveyshuollon asiakkaiden suhtautumista työkykyyn liittyvään termistöön, jota käytetään työterveyshuollon keskusteluissa ja asiakirjoissa päivittäin. Termistö on virallista ja normitettua yleiskieltä, jota kuitenkin käytetään hyvin paljon työterveyshuollon arkikeskusteluissa.
Olen kerännyt tutkimusaineistoni tätä tutkimusta varten laatimallani kyselylomakkeella, ja vastaajiksi valitut ovat kaikki työterveyshuollon asiakkaita. Kyselytutkimuksella olen selvittänyt vastaajien kielellisiä asenteita kyseistä termistöä kohtaan. Tutkimukseni on lähtökohdiltaan kansanlingvistinen asennetutkimus, ja tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt Osgoodin semanttista differentiaalia, jolla vastaajilta kysytään heidän kielellisiä asenteita suoraan.
Täytettyjä lomakkeita sain yhteensä 21 kappaletta. Valitsemallani tutkimusmenetelmällä olen saanut pääasiassa kvantitatiivista tietoa. Taustakysymyksinä olen tiedustellut vastaajien sukupuolta, ikää, koulutustaustaa sekä kokemusta työkykytoimenpiteistä työterveyshuollossa. Aineistoni analyysissä olen selvittänyt näiden taustatietojen mahdollista vaikutusta kielellisiin asenteisiin.
Tutkimukseni perusteella työterveyshuollon asiakkaat suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti tutkimiini termeihin, vaikka niistä osa on hyvin abstrakteja merkitykseltään ja vaikka ne ovat virkakielisiä ja luokittelevia ilmauksia. Termejä pidetään myös pääosin melko selkeinä. Sukupuolella, iällä ja kokemuksella työkykytoimenpiteistä on aineistoni perusteella jonkin verran merkitystä suhtautumiseen. Esimerkiksi kaikkein kovimman urakehityksen vaiheessa olevalle ikäryhmälle työkykyyn liittyvä termistö näyttäytyi kielteisempänä ja ehkä jopa uhkaavampana kuin muille ikäryhmille.
Olen kerännyt tutkimusaineistoni tätä tutkimusta varten laatimallani kyselylomakkeella, ja vastaajiksi valitut ovat kaikki työterveyshuollon asiakkaita. Kyselytutkimuksella olen selvittänyt vastaajien kielellisiä asenteita kyseistä termistöä kohtaan. Tutkimukseni on lähtökohdiltaan kansanlingvistinen asennetutkimus, ja tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt Osgoodin semanttista differentiaalia, jolla vastaajilta kysytään heidän kielellisiä asenteita suoraan.
Täytettyjä lomakkeita sain yhteensä 21 kappaletta. Valitsemallani tutkimusmenetelmällä olen saanut pääasiassa kvantitatiivista tietoa. Taustakysymyksinä olen tiedustellut vastaajien sukupuolta, ikää, koulutustaustaa sekä kokemusta työkykytoimenpiteistä työterveyshuollossa. Aineistoni analyysissä olen selvittänyt näiden taustatietojen mahdollista vaikutusta kielellisiin asenteisiin.
Tutkimukseni perusteella työterveyshuollon asiakkaat suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti tutkimiini termeihin, vaikka niistä osa on hyvin abstrakteja merkitykseltään ja vaikka ne ovat virkakielisiä ja luokittelevia ilmauksia. Termejä pidetään myös pääosin melko selkeinä. Sukupuolella, iällä ja kokemuksella työkykytoimenpiteistä on aineistoni perusteella jonkin verran merkitystä suhtautumiseen. Esimerkiksi kaikkein kovimman urakehityksen vaiheessa olevalle ikäryhmälle työkykyyn liittyvä termistö näyttäytyi kielteisempänä ja ehkä jopa uhkaavampana kuin muille ikäryhmille.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37744]