“He is what he is” : narratives on the experiences of paternal mental health problems

Abstract

Family is a compact unit of interaction hence, whenever mental health disorders occur within a family it has an effect on all the family members, especially on the children. Studies have shown that children undergoing parental mental health problems are prone to develop various symptoms, such as, socioemotional and cognitive problems. Children of parents with mental health problems possess a genetic vulnerability hence; they are more prone to develop mental health problems themselves. Fatherhood is in transition in the Finnish society and it is more and more often defined through unconventional ways meaning that the definitions are made through the experiences of the father, of the possible partner and of the children. The modern day fatherhood possesses aspects of new and caring fatherhood. The research on the effects of parental mental health problems is recognized as having been too concentrated on the effects of maternal mental health problems. Mental health problems possess two kinds of stigmas: the stigma possessed by the one undergoing the disorder and an associative stigma. Associative stigma is experienced by those individuals who are in close contact with the bearer of the stigmatized attribute, such as mental health problems. These people in close contact with the stigmatized person are often family members. Associative stigma can be recognized already in young children and it is often experienced though the tradition of silence.

This master’s thesis examines the experiences of individuals who have experienced paternal mental health problems. This research is qualitative and it follows narrative inquiry guided by social constructivism. Empirical data was collected through four research interviews, which used the mixed method of focused and narrative interview. Narratives were expressed by four young adults in May and June 2016. Narratives show that the experience of paternal mental health problems has many effects on children. Major themes found through the analysis of narratives were stigma (associative stigma and stigma related to mental health problems), unpredictable father, pain and acceptance. Stigma was experienced through the general stigma related to mental health problems as well as through the associative stigma, which was often experienced through the tradition of silence. Father undergoing mental health problems was described to be an unpredictable father who is, at times, acting like new and caring father and then at times like a poor father. Children of mentally ill fathers feel pain in various ways, such as through developing mental health problems themselves or deciding not to be in contact with their father. Acceptance was seen, for example in that all the narrators had come to terms with their father’s condition. Results of this master’s thesis should be regarded as insights of the various experiences of paternal mental health problems and not as one generalizable truth.

Perhe on tiivis, vuorovaikutuksesta syntynyt yksikkö. Voidaankin todeta, että jos joku perheenjäsenistä kärsii mielenterveysongelmista, niillä on vaikutusta koko perheeseen, etenkin lapsiin. Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että mielenterveysongelmaisten vanhempien lapset ovat alttiita erinäisille oireille, kuten sosioemotionaalisille ja kognitiivisille ongelmille, ja heillä on geneettinen herkkyys sairastua mielenterveysongelmiin. Isyys on jatkuvassa muutoksessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Sitä määritelläänkin yhä enemmän epätavanomaisin keinoin, mikä tarkoittaa sitä, että isyyden määrittelyyn vaikuttavat isien, mahdollisten puolisoiden ja lasten kokemukset isyydestä. Nykypäivän isyydessä on aspekteja uudesta ja välittävästä isyydestä. On todettu, että jo olemassa oleva tutkimus, joka käsittelee lasten kokemuksia vanhempien mielenterveysongelmista, on liiaksi keskittynyt äitien mielenterveysongelmien vaikutuksiin. Mielenterveysongelmiin liittyy kaksi eri stigman muotoa: stigma, josta kärsii henkilö, joka sairastaa mielenterveysongelmia, ja assosiatiivinen stigma. Assosiatiivisesta stigmasta kärsii henkilö, joka kuuluu stigman omaavan henkilön lähipiiriin, kuten perheenjäsen. On huomattu, että assosiatiivisesta stigmasta kärsivät jo hyvinkin nuoret lapset, ja se ilmenee usein hiljaisuuden traditiona.

Tässä pro gradussa tutkitaan isän mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten kertomuksia. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja se seuraa narratiivista tutkimusotetta, jota ohjaa sosiaalinen konstruktivismi. Empiirisen datan muodostavat neljän nuoren aikuisen kertomukset. Kertomukset on saatu tutkimushaastatteluissa, jotka tehtiin touko- ja kesäkuussa 2016. Tutkimushaastattelut olivat teemahaastattelun ja kerronnallisen haastattelun kombinaatio. Narratiiveista käy ilmi, että isän mielenterveysongelmilla on moninaisia vaikutuksia lapsiin. Pääkategoriat, jotka ilmenivät naratiivien analyysin jälkeen, olivat stigma (stigma liittyen mielenterveysongelmiin ja assosiatiivinen stigma), arvaamaton isä, tuska ja hyväksyntä. Stigma ilmeni yleisenä stigmana liittyen mielenterveysongelmiin ja assosiatiivisena stigmana, joka ilmeni muun muassa hiljaisuuden tradition kautta. Mielenterveysongelmallinen isä kuvailtiin isäksi, joka välillä pystyy toimimaan kuten uusi ja välittävä isä ja välillä taas kuten välinpitämätön isä. Mielenterveysongelmia sairastavien isien lapset kokevat tuskaa monin eri tavoin, sillä he voivat esimerkiksi sairastua mielenterveysongelmiin tai lopettaa yhteydenpidon isänsä kanssa. Hyväksyntä näkyi siinä, että kertojat olivat oppineet hyväksymään ja elämään isänsä tilanteen kanssa. Tämän tutkielman tuloksia ei voida yleistää, vaan tuloksia tulisi pitää näkemyksinä moninaisesta ilmiöstä, jota isän mielenterveysongelmien kokeminen on.