Musiikinopiskelun motivaatio Länsi-Lapin kansalaisopistoissa
Pentinpuro, Tomi (2017-03-13)
T. Pentinpuro
13.03.2017
© 2017 Tomi Pentinpuro. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703141344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703141344
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee opiskelumotivaatioon vaikuttavia tekijöitä kansalaisopiston musiikinopetuksessa. Syrjäseuduilla kansalaisopisto on usein ainoa musiikinopetusta antava taho ja pitkät välimatkat antavat omat haasteensa opetuksen järjestämiseen. Kohdealueena tässä tutkimuksessa on Länsi-Lapin kolme kansalaisopistoa: Kolarin kansalaisopisto, Meän opisto sekä Muonion kansalaisopisto. Nämä opistot valikoituivat mukaan tutkimukseen maantieteellisen sijaintinsa, kokonsa sekä kunnan infrastruktuurin perusteella.
Musiikinopiskelijan opiskelumotivaatio voi vaihdella suuresti. Motivaatio voi olla jo soiton- tai laulunopiskelun aloitusvaiheessa opiskelijoilla keskenään kovin erilainen: jollakin voi olla valtava palo oppia uutta, kun toisella puolestaan oma kiinnostus ei ole niin suuri. Tavoitteena onkin selvittää, että millaisista lähtökohdista oppilas saa suurimman motivaatiotason, millä korkeaa motivaatiotasoa saa pidettyä yllä ja miksi joku haluaa lopettaa harrastuksensa. Motivaatiotasolla on suora yhteys myös oppimisen tehokkuuteen. Tutkimuskysymykseni onkin, mitkä tekijät motivoivat ja toisaalta eivät motivoi Länsi-Lapin kansalaisopistojen musiikinopiskelijoita.
Tutkimus suoritettiin sähköisenä strukturoituna kyselytutkimuksena. Valitsin kvantitatiivisen tutkimuksen, koska halusin saada määrällisesti suuren ja edustavan otoksen. Kyselykutsuja lähetettiin tutkimuksessa mukana olevien kansalaisopistojen iältään vähintään seitsemänvuotiaille musiikinopiskelijoille yhteensä 151 kappaletta. Kyselyyn vastasi 55 soiton- ja laulunopiskelijaa. Kysymykset perustuivat pitkälti Erja Kososen (1996) määrittelemiin motivaatiotekijöihin soitonopetuksessa.
Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tilastollinen analyysi paljasti muun muassa, että tyytyväisyys opetukseen ja opistoihin oli varsin hyvä. Korrelaatioanalyysi selvitti motivaatiotekijöiden ja motivaatiotason syy-yhteyksiä; opiskelijan sisäiset motivaatiotekijät olivat tutkimuksessa vahvimmat motivaattorit musiikinopiskelussa. Näistä sisäisistä motivaatioista opiskelijan omaan persoonaan liittyvät positiiviset motiivit sekä soittamiseen ja sen tuottamiin elämyksiin perustuvat motiivit koettiin tutkimuksessa vahvimmiksi motivoiviksi tekijöiksi.
Tutkimuksen tulokset ovat osin käyttökelpoisia myös muualla Suomessa, varsinkin syrjäseuduilla, ottaen huomioon opistojen erilaisuudet (esim. opiston henkilöstö, muut harrastusmahdollisuudet). Kyselyyn vastanneista noin kolmasosa oli omia oppilaitani, mutta olen painottanut sekä tutkimuskutsussa että henkilökohtaisissa kohtaamisissa anonymiteettiä, joten en usko sen vaikuttavan merkittävästi tulosten luotettavuuteen. Osa vastaajista oli varsin nuoria, joten ohjeistin tämän vuoksi tutkimuskutsussa huoltajia ohjaamaan opiskelijoita itsenäiseen vastaamiseen sekä alle kymmenvuotiaiden huoltajia tarvittaessa avustamaan kyselyyn vastaamisessa. Tuloksista soiton- ja laulunopettajat voivat löytää ne seikat, jotka ovat heidän vaikutuspiirissään ja näin vaikuttaa opiskelijoidensa motivaatiotasoon.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista tutkia pitkittäistutkimuksena musiikinopiskelijoiden motivaatiotasoja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä.
Musiikinopiskelijan opiskelumotivaatio voi vaihdella suuresti. Motivaatio voi olla jo soiton- tai laulunopiskelun aloitusvaiheessa opiskelijoilla keskenään kovin erilainen: jollakin voi olla valtava palo oppia uutta, kun toisella puolestaan oma kiinnostus ei ole niin suuri. Tavoitteena onkin selvittää, että millaisista lähtökohdista oppilas saa suurimman motivaatiotason, millä korkeaa motivaatiotasoa saa pidettyä yllä ja miksi joku haluaa lopettaa harrastuksensa. Motivaatiotasolla on suora yhteys myös oppimisen tehokkuuteen. Tutkimuskysymykseni onkin, mitkä tekijät motivoivat ja toisaalta eivät motivoi Länsi-Lapin kansalaisopistojen musiikinopiskelijoita.
Tutkimus suoritettiin sähköisenä strukturoituna kyselytutkimuksena. Valitsin kvantitatiivisen tutkimuksen, koska halusin saada määrällisesti suuren ja edustavan otoksen. Kyselykutsuja lähetettiin tutkimuksessa mukana olevien kansalaisopistojen iältään vähintään seitsemänvuotiaille musiikinopiskelijoille yhteensä 151 kappaletta. Kyselyyn vastasi 55 soiton- ja laulunopiskelijaa. Kysymykset perustuivat pitkälti Erja Kososen (1996) määrittelemiin motivaatiotekijöihin soitonopetuksessa.
Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tilastollinen analyysi paljasti muun muassa, että tyytyväisyys opetukseen ja opistoihin oli varsin hyvä. Korrelaatioanalyysi selvitti motivaatiotekijöiden ja motivaatiotason syy-yhteyksiä; opiskelijan sisäiset motivaatiotekijät olivat tutkimuksessa vahvimmat motivaattorit musiikinopiskelussa. Näistä sisäisistä motivaatioista opiskelijan omaan persoonaan liittyvät positiiviset motiivit sekä soittamiseen ja sen tuottamiin elämyksiin perustuvat motiivit koettiin tutkimuksessa vahvimmiksi motivoiviksi tekijöiksi.
Tutkimuksen tulokset ovat osin käyttökelpoisia myös muualla Suomessa, varsinkin syrjäseuduilla, ottaen huomioon opistojen erilaisuudet (esim. opiston henkilöstö, muut harrastusmahdollisuudet). Kyselyyn vastanneista noin kolmasosa oli omia oppilaitani, mutta olen painottanut sekä tutkimuskutsussa että henkilökohtaisissa kohtaamisissa anonymiteettiä, joten en usko sen vaikuttavan merkittävästi tulosten luotettavuuteen. Osa vastaajista oli varsin nuoria, joten ohjeistin tämän vuoksi tutkimuskutsussa huoltajia ohjaamaan opiskelijoita itsenäiseen vastaamiseen sekä alle kymmenvuotiaiden huoltajia tarvittaessa avustamaan kyselyyn vastaamisessa. Tuloksista soiton- ja laulunopettajat voivat löytää ne seikat, jotka ovat heidän vaikutuspiirissään ja näin vaikuttaa opiskelijoidensa motivaatiotasoon.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista tutkia pitkittäistutkimuksena musiikinopiskelijoiden motivaatiotasoja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37837]