Biologian opiskelijoiden perusteluita opintojen aloittamiselle ja niiden keskeyttämiselle : ”Kuvittelin aikaisemmin, että kasvit ovat tylsiä, mutta eläimet ne vasta tylsiä ovatkin!”

Abstract

Opintojen loppuunsaattaminen on lähtökohtainen tavoite kaikelle opiskelulle, ja koulutusjärjestelmälle on hyvin tärkeää, että jokainen koulutuspaikan vastaanottanut opiskelija valmistuu koulutusohjelmastaan. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan valmistu, vaan päätyvät keskeyttämään opintonsa. Opintojen keskeyttäminen on kansainvälisesti tunnettu ilmiö, ja valitettavan useissa maissa luonnontieteet ovat yksi eniten tästä kärsivistä aloista. Tästä syystä onkin sopivaa tutkia, minkälaisia käsityksiä ja odotuksia luonnontieteiden ja eritoten biologian opiskelijoilla on ollut ennen opintojen aloittamista, ja miten nämä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon ja ajatuksiin opintojen keskeyttämisestä. Koska odotuksiin ja käsityksiin vaikuttavat lukion opinnonohjaus, ja toisaalta yliopiston opinnonohjauksella voidaan ehkäistä opintojen keskeyttämistä, on myös kiinnostavaa tietää, kuinka lukion ja yliopiston opinnonhausta voisi kehittää. Tässä pro gradu-tutkielmassa näihin kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia Oulun yliopiston biologian opiskelijoille tehdyn kvalitatiivisen kysely- ja haastattelututkimuksen avulla. Tavoitteena oli löytää opiskelijoille keinoja biologian opintojen loppuun saattamiseen sekä työkaluja yliopisto-opintojen ja työelämän välisen siirtymävaiheen helpottamiseen.

Kysely suoritettiin sähköisen, 24-kohtaisen lomakkeen avulla, joka jaettiin Oulun yliopiston biologian opiskelijoiden sähköpostilistan sekä Facebook-palvelun kautta marraskuussa 2015. Haastatteluihin puolestaan valittiin viisi opintonsa keskeyttänyttä entistä biologian opiskelijaa. Kyseessä oli teemahaastattelu, jossa käsiteltiin seuraavat teemat: kiinnostus biologiaan, odotukset ja niiden toteutuminen sekä opiskelu ja niiden keskeyttämisen syyt. Haastattelujen perusteella omaksi teemakseen nousi myös opinnonohjaus. Myöhemmin haastatteluiden tuottama aineisto litteroitiin, eli tallennettu laadullinen aineisto kirjoitettiin puhtaaksi sanasanaisesti. Tutkimuksen aineisto koostui siis sähköisen kyselytutkimuksen vastauksista ja litteroiduista haastatteluista, joiden pohjalta pyrittiin luomaan teoreettinen kokonaisuus aineistolähtöisellä analyysillä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 94 opiskelijaa, joista suurimmalla osalla biologian opintojen pariin hakeutumisen taustalla olivat yleinen kiinnostus tieteenalaa ja luontoa kohtaan. Sähköisen kyselyn ja haastattelujen tuloksia tarkastelemalla kuitenkin huomattiin, ettei suurimmalla osalla opiskelijoista ollut kovinkaan realistista kuvaa yliopisto-opinnoista, mikä näkyi sekä ennakko-odotusten puutteena että toisaalta niiden heikkona toteutumisena. He eivät siis tienneet, minkälaiseen koulutukseen hakivat, tai kuva opiskelupaikan tarjoamista mahdollisuuksista oli ainakin osittain vääristynyt. Kyselyssä selvisi myös, että noin puolet vastaajista oli harkinnut biologian opintojen keskeyttämistä. Syyt olivat hyvin samat kuin haastatteluissa annetut perustelut lopulliselle keskeyttämiselle: motivaatiopula, huonoksi koettu työllisyystilanne, opintojen heikko laatu sekä väärä kuva tulevasta työstä. Keskeyttäneet opiskelijat kertoivat tunteneensa päämäärättömyyttä ja suhtautuneensa hiukan naiivisti tulevaisuuden helppouteen biologian alalla. Myös alkuperäinen, osittain romantisoitunut kuva seikkailijamaisesta tutkijan ammatista oli muuttunut opintojen aikana. Vastaavasti yleisimmät perustelut opintojen jatkamiselle keskeytysajatuksista huolimatta olivat kiinnostus biologiaa kohtaan ja toiveikkuus tulevaisuuden suhteen. Kenties helpoin keino parantaa opiskelijoiden ennakkokäsityksiä ja -odotuksia olisi laadukas opinnonohjaus, mutta tuloksista selvisi, että vain alle neljäsosa kyselyyn osallistuneista opiskelijoista oli saanut mielestään hyvää ja riittävää ohjausta lukiossa. Myöskään haastateltavien kokemukset aiheesta eivät olleet positiivisia. Lisäksi yli 20 % vastanneista ei ollut saanut ohjausta koko lukioaikana ollenkaan. Tämä olisi ensisijainen korjauksen aihe, sillä jokaisella lukiolaisella olisi oikeus saada opinnonohjausta. Tutkimuksessa selvisi, että myös yliopiston opinnonohjauksessa olisi parantamisen varaa: erityisesti kaivattiin apua urasuunnitteluun, mutta ohjausta ylipäänsä täytyisi saada koko opiskelujen ajan, ei pelkästään fuksivuoden alussa ja gradunteossa.