Kiusaamisen ilmeneminen päiväkodin vertaisryhmässä
Heikura, Salla-Maria (2017-05-11)
Heikura, Salla-Maria
S.-M. Heikura
11.05.2017
© 2017 Salla-Maria Heikura. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705121828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705121828
Tiivistelmä
Päiväkodin vertaisryhmä on merkittävä ympäristö lapsen sosiaaliselle, kognitiiviselle ja emotionaaliselle kehitykselle, ja siellä opetellaan useita eri taitoja. Päiväkodin vertaisryhmässä esiintyy kuitenkin myös kiusaamista. Tässä työssä tavoitteenani on selvittää millä tavalla kiusaaminen ilmenee ja kuinka yleistä se on päiväkodin vertaisryhmässä. Kandidaatintyöni on kirjallisuuskatsaus, johon olen koonnut aiemmista tutkimuksista saatua tietoa. Mukana on sekä suomalaisia että kansainvälisiä lähteitä.
Tuloksista ilmeni, että kiusaamisesta puhutaan paljon päiväkodeissa, mutta sitä on harvemmin määritelty sen tarkemmin. Kiusaamisen yleisiä määrittelyjä on kuitenkin hankala soveltaa alle kouluikäisiin lapsiin. Tämä johtuu siitä, että kiusaamisen erottaminen muusta aggressiivisesta käyttäytymisestä on haastavaa, kun vasta opetellaan hillitsemään aggression tunteeseen liittyvää käyttäytymistä. On myös hankala tunnistaa milloin lasten satunnaiset kielteiset teot muuttuvat kiusaamiseksi.
Päiväkodin vertaisryhmässä esiintyvästä kiusaamisesta voidaan tunnistaa samat kiusaamisen muodot kuin kiusaamisen yleisistä määrittelyistäkin: fyysisen, sanallisen ja psyykkisen kiusaamisen. Näistä yleisimpänä päiväkodeissa esiintyy psyykkistä kiusaamista, joka on myös vaikein huomata. Yleisimpänä yksittäisenä kiusaamisen muotona voidaan mainita toisen lapsen poissulkemisen. Toiseksi yleisimpänä muotona pidetään tönimistä ja kolmantena uhkailua, kiristämistä ja manipulointia.
Kiusaamista voidaan pitää ryhmäilmiönä jo päiväkodissa, ja alle kouluikäisiltä lapsilta on löydetty eri rooleja kiusaamistilanteissa. Ne eivät ole yhtä selkeitä kuin vanhemmilla lapsilla, mutta yleensä joukosta voidaan tunnistaa ainakin kiusaaja ja uhri. Lapset voivat tiedostamattaan ajautua johonkin tiettyyn rooliin, joten onkin tärkeää, että kiusaamistilanteisiin puututaan, ja lapsi ymmärtää toimineensa väärin.
Tuloksista ilmeni, että kiusaamisesta puhutaan paljon päiväkodeissa, mutta sitä on harvemmin määritelty sen tarkemmin. Kiusaamisen yleisiä määrittelyjä on kuitenkin hankala soveltaa alle kouluikäisiin lapsiin. Tämä johtuu siitä, että kiusaamisen erottaminen muusta aggressiivisesta käyttäytymisestä on haastavaa, kun vasta opetellaan hillitsemään aggression tunteeseen liittyvää käyttäytymistä. On myös hankala tunnistaa milloin lasten satunnaiset kielteiset teot muuttuvat kiusaamiseksi.
Päiväkodin vertaisryhmässä esiintyvästä kiusaamisesta voidaan tunnistaa samat kiusaamisen muodot kuin kiusaamisen yleisistä määrittelyistäkin: fyysisen, sanallisen ja psyykkisen kiusaamisen. Näistä yleisimpänä päiväkodeissa esiintyy psyykkistä kiusaamista, joka on myös vaikein huomata. Yleisimpänä yksittäisenä kiusaamisen muotona voidaan mainita toisen lapsen poissulkemisen. Toiseksi yleisimpänä muotona pidetään tönimistä ja kolmantena uhkailua, kiristämistä ja manipulointia.
Kiusaamista voidaan pitää ryhmäilmiönä jo päiväkodissa, ja alle kouluikäisiltä lapsilta on löydetty eri rooleja kiusaamistilanteissa. Ne eivät ole yhtä selkeitä kuin vanhemmilla lapsilla, mutta yleensä joukosta voidaan tunnistaa ainakin kiusaaja ja uhri. Lapset voivat tiedostamattaan ajautua johonkin tiettyyn rooliin, joten onkin tärkeää, että kiusaamistilanteisiin puututaan, ja lapsi ymmärtää toimineensa väärin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34343]