Tyttöjen väliset valtasuhteet

Abstract

Kandidaatintutkielmamme tarkastelee länsimaisten tyttöjen välisiä valtasuhteita vertaisryhmässä. Aiempaa tutkimustulosta sosiaalisesta vallankäytöstä tyttöjen vuorovaikutussuhteissa on melko vähän. Sen sijaan sosiaalisen vallan käsitettä ja tyttöjen välisiä ystävyyssuhteita on tutkittu kattavasti. Tämä kandidaatintyö suoritetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja sen tarkoituksena on yhdistää tietoa sosiaalista valtaa ja tyttösuhteita käsittelevistä tutkimuksista uutta tietoa sisältäväksi, tyttöjen valtahierarkioihin spesifisti keskittyväksi tutkielmaksi. Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat se, mitä vallankäytön metodeja tyttöryhmissä esiintyy ja se, miten valta tyttösuhteissa jakautuu. Väkivallan kietoutuessa osaksi valtaneuvotteluja käsittelemme myös tyttöryhmissä näyttäytyvää vallan väärinkäyttöä suomalaisen tyttöerityisen väkivaltatutkimuksen pohjalta. Sukupuolitetun vallan tutkiminen on tärkeää, koska tyttöihin ja poikiin voidaan nähdä kohdistuvan erilaisia heteronormatiivisia odotuksia. Voidaankin ajatella tyttöjen ja poikien toimivan myös statusneuvotteluissa ja vallankäyttötilanteissa eri tavalla. Uskomme, että tämän tutkielman avulla voimme tarjota kasvatusalan ammattilaisille tietoa tyttöjen välisistä valtasuhteista. Pyrimmekin tuomaan näkyviksi nuorten keskuudessa vallitsevia valtarakenteita ja haastamaan kasvattajia luomaan malleja yhteisöllisyyttä rakentavasta vallankäytöstä.

Tyttöjen käyttämien vallan resurssien nähdään olevan yhteydessä kaverisuosioon. Valta jakautuu usein suosittuina pidetyille nuorille. Vertaisryhmässä arvostettuja resursseja ovat tilanne- ja paikkasidonnaiset kulttuuriset ja sosiaaliset pääomat, sekä heteronormatiivisten odotusten täyttäminen ja kyky tasapainoilla maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välillä. Kukin paikallinen nuorisokulttuuri rakentaa omat ehtonsa statusneuvotteluille. Tyttöjen käyttämät vallan metodit ovat pääasiassa piileviä henkisen vallankäytön muotoja, joilla pyritään todentamaan yleisesti hyväksyttyä tyttöyttä. Tyttöjen käyttämiä vallan muotoja ovat esimerkiksi ulossulkeminen, juoruilu ja provosointi. Aiemman tutkimuksen vähäisyyden vuoksi on tyttöjen vallankäyttöä koskevaa tutkimustulosta haastavaa koota kirjallisuuskatsauksen avulla. Aiommekin Pro gradu -tutkielmassamme toteuttaa myös empiirisen aineistonkeruun.