Monilukutaidon opetuskäytännöt varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tutkimuksessani oli tarkoitus selvittää, kuinka monilukutaitoa ja sen pedagogiikkaa tuodaan esiin alan tutkimuskirjallisuudessa ja kotimaisissa opetusta ja kasvatusta ohjaavissa dokumenteissa. Olen paitsi määritellyt, mitä monilukutaito tarkoittaa myös kartoittanut sen historiaa ja kehityskaarta. Lisäksi olen käynyt läpi uusimpia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen perusteita ja niiden sisältämiä määritelmiä. Lopuksi olen tutkinut kirjallisuudesta löytyviä monilukutaidon opetuksen käytäntöjä sekä opettajan roolia monilukutaitoon liittyen.

Tutkimuksen aihe nousi sen ajankohtaisuudesta: Termi on otettu suomalaiseen kasvatuskeskusteluun vasta viime vuosina. Nyt termin rantauduttua myös virallisiin asiakirjoihin, halusin selvittää ilmiön luonnetta tarkemmin. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja siinä on käytetty niin kotimaista kuin kansainvälistäkin aineistoa. Mukana on ollut sekä painettua että sähköistä lähdemateriaalia.

Tutkimus osoitti, että monilukutaidon määritelmä koostuu monesta tekijästä ja että ilmiön juuret johtavat 90-luvulla tapahtuneeseen erilaisten teknologioiden lisääntymiseen sekä siitä kummunneisiin uusiin opetuksen haasteisiin. Nykyisiin opetusta ja kasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin monilukutaito on löytänyt tiensä vahvojen tekstitaitojen ja laaja-alaisen tekstikäsityksen aatoksien kautta. Monilukutaidon sisältöjen lisääminen opetussuunnitelmiin vaatii myös alan ammattilaisilta panostusta ja vastuunottoa, jotta suunnitellut muutokset todella löytäisivät tiensä arjen kasvatus- ja opetustoimintaan.