”Näpit irti traditiosta” : Suvivirsi-keskustelun diskurssit
Väkeväinen, Tiina (2017-02-22)
T. Väkeväinen
22.02.2017
© 2017 Tiina Väkeväinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231174
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on Suvivirsi-keskustelun diskurssit. Keväällä 2014 lehdistössä käytiin keskustelua Suvivirren laulamisesta kouluissa ja uskonnollissävytteisten tilaisuuksien oikeellisuudesta ja tarpeellisuudesta perusopetuksessa. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen linjausta tulkittiin laajasti vain kielloksi laulaa Suvivirttä koulujen päättäjäistilaisuuksissa.
Pro gradu -tutkielmassani aineistona on Suvivirsi-keskusteluun liittyviä uutistekstejä sekä mielipidekirjoituksia, yhteensä 67 kirjoitusta. Uutistekstejä on mukana kuudesta eri lehdestä: Helsingin Sanomat, Kaleva, Ylen verkkouutiset, MTV:n verkkouutiset, Iltasanomat.fi sekä Iltalehti.fi. Jos uutisteksteihin on ollut upotettuna kommentteja, olen huomioinut aineistossa, mutta varsinaisia kommenttiosioita en ole tähän aineistoon ottanut. Mielipidekirjoitukset on kerätty Helsingin Sanomien ja Kalevan mielipidepalstoilta.
Tutkielmani teoreettisena ja metodologisena taustana on käytetty diskurssianalyysia, tarkemmin määriteltynä Norman Faircloughin viestintätilanteiden tutkimiseen kehitettyä sovellutusta. Faircloughin kriittisessä diskurssianalyysissä yhdistyy sekä kielitieteellinen että yhteiskunnallinen diskurssianalyysin näkemys.
Tämän tutkielman tutkimuskysymykset olivat 1) Millaisia merkityksiä Suvivirsi saa keskustelussa? ja 2) Millaisia diskursseja Suvivirsi-keskustelussa ilmenee?
Suvivirsi näyttäytyi keskustelun yläkäsitteenä, symbolina, jonka avulla aihetta pystyi lähestymään ja kommentoimaan lähes kuka tahansa. Suvivirsi-keskustelusta löytyi useita diskursseja, kaiken kaikkiaan 12 erilaista: traditio/Perinne -diskurssi, kulttuuri-diskurssi, historia-diskurssi, kansallinen identiteetti-diskurssi, uskonnollisuus-diskurssi, suhtautuminen muihin uskonnollisiin ryhmiin -diskurssi, uskonnonvapaus-diskurssi, uskonnollinen monikulttuurisuus -diskurssi, kasvatus-diskurssi, juridisen ja julkisen vallan käyttö -diskurssi sekä neutraalius ja merkityksetön jankutus eli kyllästyneisyys-diskurssi.
Diskursseista vahvimmin olivat esillä traditio/perinne -diskurssi, uskonnollisuus-diskurssi ja kasvatus-diskurssi. Yllättävän selkeä oli myös kansallinen identiteetti-diskurssi. Diskurssien monipuolisuus kertoo siitä, että Suvivirsi-keskustelu oli laaja-alaista ja tarpeellista.
Pro gradu -tutkielmassani aineistona on Suvivirsi-keskusteluun liittyviä uutistekstejä sekä mielipidekirjoituksia, yhteensä 67 kirjoitusta. Uutistekstejä on mukana kuudesta eri lehdestä: Helsingin Sanomat, Kaleva, Ylen verkkouutiset, MTV:n verkkouutiset, Iltasanomat.fi sekä Iltalehti.fi. Jos uutisteksteihin on ollut upotettuna kommentteja, olen huomioinut aineistossa, mutta varsinaisia kommenttiosioita en ole tähän aineistoon ottanut. Mielipidekirjoitukset on kerätty Helsingin Sanomien ja Kalevan mielipidepalstoilta.
Tutkielmani teoreettisena ja metodologisena taustana on käytetty diskurssianalyysia, tarkemmin määriteltynä Norman Faircloughin viestintätilanteiden tutkimiseen kehitettyä sovellutusta. Faircloughin kriittisessä diskurssianalyysissä yhdistyy sekä kielitieteellinen että yhteiskunnallinen diskurssianalyysin näkemys.
Tämän tutkielman tutkimuskysymykset olivat 1) Millaisia merkityksiä Suvivirsi saa keskustelussa? ja 2) Millaisia diskursseja Suvivirsi-keskustelussa ilmenee?
Suvivirsi näyttäytyi keskustelun yläkäsitteenä, symbolina, jonka avulla aihetta pystyi lähestymään ja kommentoimaan lähes kuka tahansa. Suvivirsi-keskustelusta löytyi useita diskursseja, kaiken kaikkiaan 12 erilaista: traditio/Perinne -diskurssi, kulttuuri-diskurssi, historia-diskurssi, kansallinen identiteetti-diskurssi, uskonnollisuus-diskurssi, suhtautuminen muihin uskonnollisiin ryhmiin -diskurssi, uskonnonvapaus-diskurssi, uskonnollinen monikulttuurisuus -diskurssi, kasvatus-diskurssi, juridisen ja julkisen vallan käyttö -diskurssi sekä neutraalius ja merkityksetön jankutus eli kyllästyneisyys-diskurssi.
Diskursseista vahvimmin olivat esillä traditio/perinne -diskurssi, uskonnollisuus-diskurssi ja kasvatus-diskurssi. Yllättävän selkeä oli myös kansallinen identiteetti-diskurssi. Diskurssien monipuolisuus kertoo siitä, että Suvivirsi-keskustelu oli laaja-alaista ja tarpeellista.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]