Inkluusion ja inklusiivisen pedagogiikan toteuttamisen haasteet Suomessa
Koistinen, Miia (2017-05-12)
M. Koistinen
12.05.2017
© 2017 Miia Koistinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705181945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705181945
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani tavoite on selvittää laadullisen sisällönanalyysin keinoin mitä ovat inkluusion ja inklusiivisen pedagogiikan toteuttamisen haasteet Suomessa. Suomessa on ollut pitkään käytössä ns. kaksoisjärjestelmä, jossa yleisopetus ja erityisopetus nähdään kahtena erillään tapahtuvana toimintana. Suomi sitoutui inkluusion edistämiseen kansainvälisessä Salamancan sopimuksessa vuonna 1994 (UNESCO 1994), jonka mukaan inkluusion päätavoite on päästä eroon oppilaita erottelevista tekijöistä kuten erityiskouluista ja -luokista tuomalla kaikenlaiset oppilaat yleisopetukseen. Inkluusioon liittyy myös vahvasti siirtyminen vammakeskeisyydestä vahvuuskeskeisyyteen.
Käytän suurimpina lähteinäni kandidaatintutkiemassani professori Timo Saloviidan, Marjaana Leivon sekä Juha T. Hakalan artikkeleita, jotka käsittelevät inkluusion ja inklusiivisen pedagogiikan etenemistä Suomessa. Inkluusion katsotaan edenneen hitaasti Suomessa lukuisten syiden seurauksena. Yleisimpiä inkluusion hitaaseen etenemiseen liittyviä syitä artikkelien mukaan ovat inkluusion terminologian ymmärtäminen ja omaksuminen, Suomen historiassa tapahtuneet koulutuspoliittiset muutokset ja niiden vaikutukset, kaksoisjärjestelmän tehokkuuteen liittyvät uskomukset, resurssikysymykset ja asenteet. Professori Timo Saloviidan artikkeli ”13 väitettä inkluusiota vastaan” toimii tutkimukseni laajimpana lähteenä tutkimuskysymykseen vastatessani.
Olen käyttänyt tutkimuksessani Suomen koulumaailmassa etenevää inkluusiota tutkivia artikkeleita ja kirjoja. Vaikka inkluusioon liittyvät käsitteet ovat vahvasti kulttuurisidonnaisia, olen hyödyntänyt myös ulkomaisia lähteitä, jotka ovat samassa linjassa Suomen inkluusioperiaatteen mukaisesti. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseen artikkeleita hyödyntäen. Tutkimukseni on hyödyllinen valmistuneille ja tuleville luokanopettajille sekä luokanopettajakoulutukseen hakeville, sillä uskon, että inkluusion toteutuminen tulevaisuudessa muuttaa opettajan työnkuvaa.
Käytän suurimpina lähteinäni kandidaatintutkiemassani professori Timo Saloviidan, Marjaana Leivon sekä Juha T. Hakalan artikkeleita, jotka käsittelevät inkluusion ja inklusiivisen pedagogiikan etenemistä Suomessa. Inkluusion katsotaan edenneen hitaasti Suomessa lukuisten syiden seurauksena. Yleisimpiä inkluusion hitaaseen etenemiseen liittyviä syitä artikkelien mukaan ovat inkluusion terminologian ymmärtäminen ja omaksuminen, Suomen historiassa tapahtuneet koulutuspoliittiset muutokset ja niiden vaikutukset, kaksoisjärjestelmän tehokkuuteen liittyvät uskomukset, resurssikysymykset ja asenteet. Professori Timo Saloviidan artikkeli ”13 väitettä inkluusiota vastaan” toimii tutkimukseni laajimpana lähteenä tutkimuskysymykseen vastatessani.
Olen käyttänyt tutkimuksessani Suomen koulumaailmassa etenevää inkluusiota tutkivia artikkeleita ja kirjoja. Vaikka inkluusioon liittyvät käsitteet ovat vahvasti kulttuurisidonnaisia, olen hyödyntänyt myös ulkomaisia lähteitä, jotka ovat samassa linjassa Suomen inkluusioperiaatteen mukaisesti. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseen artikkeleita hyödyntäen. Tutkimukseni on hyödyllinen valmistuneille ja tuleville luokanopettajille sekä luokanopettajakoulutukseen hakeville, sillä uskon, että inkluusion toteutuminen tulevaisuudessa muuttaa opettajan työnkuvaa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34186]