Lapsijoogalla tarkkaavaisuutta? : lapsijoogaohjaajien käsityksiä lapsijoogasta tarkkaavaisuuden kehittymisen tukena
Träskelin-Murto, Riikka (2017-06-01)
Träskelin-Murto, Riikka
R. Träskelin-Murto
01.06.2017
© 2017 Riikka Träskelin-Murto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022388
Tiivistelmä
Tarkkaavaisuus on jokapäiväisessä elämässä tarvittava taito. Sen olemassaoloon kiinnitetään kuitenkin usein huomiota vasta silloin, kun siinä esiintyy ongelmia. Lasten parissa työskentelevien havainnot sekä tutkimukset viittaavat siihen, että lasten tarkkaavaisuuden häiriöt ovat lisääntyneen merkittävästi. Tarkkaavaisuushäiriö onkin yleisin lasten ja nuorten neuropsykiatrisista häiriöistä. Yksiselitteisen kuntoutuskeinon puuttumisen ja tarkkaavaisuushäiriön hoidossa toisinaan käytetyn lääkehoidon mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi vaihtoehtoiset kuntoutusmenetelmät ovat herättäneet kiinnostusta.
Vaihtoehtoisista hoitomenetelmistä jooga on kerännyt suurta suosiota. Joogassa tavoitteena on edistää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä pyrkiä kehon ja mielen yhdistämiseen keskittymistä ja rauhoittumista korostaen. Lapsijooga sisältää samat tavoitteet kuin aikuistenkin jooga. Joogan vaikutuksista on melko paljon kvantitatiivista tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin, miten lapsijoogaohjajat näkevät lapsijoogan soveltuvan tarkkaavaisuuden häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen, eli siinä tarkastellaan ohjaajien käsityksiä aiheesta. Tutkimukseen haastateltiin kahta lapsijoogaohjaajaa. Lisäksi kerättiin ohjaajien haastatteluja täydentävää aineistoa havainnoimalla lapsijoogaryhmää sekä haastattelemalla joogaan osallistuneita lapsia. Myös lasten vanhempien ja lastentarhanopettajien käsityksiä kerättiin heille teetetyillä kyselyillä. Ohjaajien haastattelut analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla. Lasten haastattelut, havainnot sekä kyselyiden vastaukset käytiin läpi etsien samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia ohjaajien käsitysten tueksi.
Tutkimuksen tulosten mukaan lapsijoogassa vaikuttaisi olevan potentiaalia lasten tarkkaavaisuuden häiriöiden kuntoutukseen. Lapsijoogaohjaajien käsitysten mukaan joogan periaatteet tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon myös tarkkaavaisuuteen liittyvät taidot kuuluvat. Lapsijooga voi olla merkityksellistä myös lapsen kannalta katsottuna, sillä se voi antaa muun muassa keinoja oman tarkkaavaisuuden hallintaan. Lapsijoogan hyödyntämisessä tarkkaavaisuudessa tukea tarvitsevien lasten parissa on myös omat erityiset haasteensa, joihin on hyvä varautua. Käytännössä tarkkaavaisuustaidoissa tukea tarvitseville suunnattu jooga ei välttämättä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Tiettyjä tekijöitä voisi kuitenkin olla hyvä ottaa huomioon, jos ryhmään on tulossa myös tarkkaavaisuushäiriöisiä. Lapsijoogaohjaajan rooli menetelmän onnistumisen kannalta on merkittävä ja ohjaajalta vaaditaankin riittävää asiantuntemusta. Tutkimuksessa mukana olleen lapsijoogaryhmän osalta kokemus oli kannustava, sillä osanottajat pitivät kokemusta myönteisenä ja kiinnostavana.
Vaihtoehtoisista hoitomenetelmistä jooga on kerännyt suurta suosiota. Joogassa tavoitteena on edistää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä pyrkiä kehon ja mielen yhdistämiseen keskittymistä ja rauhoittumista korostaen. Lapsijooga sisältää samat tavoitteet kuin aikuistenkin jooga. Joogan vaikutuksista on melko paljon kvantitatiivista tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin, miten lapsijoogaohjajat näkevät lapsijoogan soveltuvan tarkkaavaisuuden häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen, eli siinä tarkastellaan ohjaajien käsityksiä aiheesta. Tutkimukseen haastateltiin kahta lapsijoogaohjaajaa. Lisäksi kerättiin ohjaajien haastatteluja täydentävää aineistoa havainnoimalla lapsijoogaryhmää sekä haastattelemalla joogaan osallistuneita lapsia. Myös lasten vanhempien ja lastentarhanopettajien käsityksiä kerättiin heille teetetyillä kyselyillä. Ohjaajien haastattelut analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla. Lasten haastattelut, havainnot sekä kyselyiden vastaukset käytiin läpi etsien samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia ohjaajien käsitysten tueksi.
Tutkimuksen tulosten mukaan lapsijoogassa vaikuttaisi olevan potentiaalia lasten tarkkaavaisuuden häiriöiden kuntoutukseen. Lapsijoogaohjaajien käsitysten mukaan joogan periaatteet tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon myös tarkkaavaisuuteen liittyvät taidot kuuluvat. Lapsijooga voi olla merkityksellistä myös lapsen kannalta katsottuna, sillä se voi antaa muun muassa keinoja oman tarkkaavaisuuden hallintaan. Lapsijoogan hyödyntämisessä tarkkaavaisuudessa tukea tarvitsevien lasten parissa on myös omat erityiset haasteensa, joihin on hyvä varautua. Käytännössä tarkkaavaisuustaidoissa tukea tarvitseville suunnattu jooga ei välttämättä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Tiettyjä tekijöitä voisi kuitenkin olla hyvä ottaa huomioon, jos ryhmään on tulossa myös tarkkaavaisuushäiriöisiä. Lapsijoogaohjaajan rooli menetelmän onnistumisen kannalta on merkittävä ja ohjaajalta vaaditaankin riittävää asiantuntemusta. Tutkimuksessa mukana olleen lapsijoogaryhmän osalta kokemus oli kannustava, sillä osanottajat pitivät kokemusta myönteisenä ja kiinnostavana.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]