”Jos on tarkotus opettaa niitä, niin vois olla hyvä ensin tietää mitä ne on” : luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä tunnetaidoista ja tunnekasvatuksesta
Rekinen, Suvi; Wesenius, Hilla (2017-06-01)
Rekinen, Suvi
Wesenius, Hilla
S. Rekinen; H. Wesenius
01.06.2017
© 2017 Suvi Rekinen, Hilla Wesenius. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022458
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä tunnetaidoista ja tunnekasvatuksesta. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi heidän käsityksiään ja kokemuksiaan omista tunnekasvatusvalmiuksistaan sekä tunnetaitojen ja luokanopettajakoulutuksen suhteesta. Tunnetaidot ovat keskeinen osa lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Ne ovat myös merkittävässä osassa elämän myöhemmissä vaiheissa. Tunnekasvatus on viime vuosina noussut enemmän esille, mutta se voi olla silti vieras asia tuleville luokanopettajille. Näin ollen on tärkeää selvittää, tulisiko luokanopettajakoulutusta kehittää tunnekasvatuksen osalta.
Tutkimuksen viitekehyksessä paneudutaan tunteiden, tunneälyn sekä tunnetaitojen käsitteisiin. Lisäksi esitellään aikaisempia tutkimuksia opettajien tunnetaidoista. Viitekehyksessä tutustutaan myös tunnekasvatukseen peruskoulussa, kuten tunnetaitojen oppimiseen ja opettamiseen, sekä tunnekasvatuksen sisältöihin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytettiin fenomenografista tutkimusstrategiaa. Kohdejoukkona on Oulun yliopiston luokanopettajakoulutuksesta 15 maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa, joista kolmasosa on miehiä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Analyysissä taas käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä etsimällä tutkimuskysymysten mukaisia teemoja litteroidusta aineistosta.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat kokivat tunnetaitojen käsitteen jossain määrin tutuksi. Omia tunnekasvatusvalmiuksia ei kuitenkaan koettu erityisen hyviksi. Suurin osa opiskelijoista uskoi, että tunnetaidot mainitaan sekä vuoden 2004 että 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Harva kuitenkaan osasi nimetä sisältöjä aiheeseen liittyen. Opiskelijat eivät kokeneet opettajankoulutuksella olleen suurta vaikutusta heidän tunnekasvatusvalmiuksiinsa. Noin puolet opiskelijoista koki, että tunnetaitojen esilläolo koulutuksessa oli lähes olematonta. Opiskelijat olivatkin yksimielisiä siitä, että tunnetaitojen tulisi olla vahvemmin esillä opettajankoulutuksessa.
Tulosten perusteella opettajankoulutusta tulisi siis kehittää tunnekasvatuksen osalta. Tuleville opettajille tulisi tarjota enemmän tietoja ja taitoja tunnekasvatukseen. Olisi tärkeää, että opettajat saisivat näin lisää varmuutta peruskoulun tunnekasvatusta varten. Kyseinen tutkimus on tapaustutkimus, joten tuloksia ei voida laajemmin yleistää. Tutkimus kuvaa kuitenkin suuntaa antavasti luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia tunnetaidoista ja tunnekasvatuksesta.
Tutkimuksen viitekehyksessä paneudutaan tunteiden, tunneälyn sekä tunnetaitojen käsitteisiin. Lisäksi esitellään aikaisempia tutkimuksia opettajien tunnetaidoista. Viitekehyksessä tutustutaan myös tunnekasvatukseen peruskoulussa, kuten tunnetaitojen oppimiseen ja opettamiseen, sekä tunnekasvatuksen sisältöihin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytettiin fenomenografista tutkimusstrategiaa. Kohdejoukkona on Oulun yliopiston luokanopettajakoulutuksesta 15 maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa, joista kolmasosa on miehiä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Analyysissä taas käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä etsimällä tutkimuskysymysten mukaisia teemoja litteroidusta aineistosta.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat kokivat tunnetaitojen käsitteen jossain määrin tutuksi. Omia tunnekasvatusvalmiuksia ei kuitenkaan koettu erityisen hyviksi. Suurin osa opiskelijoista uskoi, että tunnetaidot mainitaan sekä vuoden 2004 että 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Harva kuitenkaan osasi nimetä sisältöjä aiheeseen liittyen. Opiskelijat eivät kokeneet opettajankoulutuksella olleen suurta vaikutusta heidän tunnekasvatusvalmiuksiinsa. Noin puolet opiskelijoista koki, että tunnetaitojen esilläolo koulutuksessa oli lähes olematonta. Opiskelijat olivatkin yksimielisiä siitä, että tunnetaitojen tulisi olla vahvemmin esillä opettajankoulutuksessa.
Tulosten perusteella opettajankoulutusta tulisi siis kehittää tunnekasvatuksen osalta. Tuleville opettajille tulisi tarjota enemmän tietoja ja taitoja tunnekasvatukseen. Olisi tärkeää, että opettajat saisivat näin lisää varmuutta peruskoulun tunnekasvatusta varten. Kyseinen tutkimus on tapaustutkimus, joten tuloksia ei voida laajemmin yleistää. Tutkimus kuvaa kuitenkin suuntaa antavasti luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia tunnetaidoista ja tunnekasvatuksesta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [30036]