Opettajan äänenkuormitus ja melunhallinta luokassa
Lehto, Hanna; Leskelä, Viivi (2017-06-14)
H. Lehto; V. Leskelä
14.06.2017
© 2017 Hanna Lehto, Viivi Leskelä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706152680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706152680
Tiivistelmä
Äänenkuormittuminen ja sen haitalliset seuraukset, esimerkiksi äänioireet ja häiriöt, ovat yleisiä opettajilla (Cutiva ym., 2013; Martins ym., 2014; Rantala ym., 2015). Aiemmissa tutkimuksissa luokkatilojen toiminnanaikaisen äänitason on huomattu olevan yhteydessä äänen kuormittumiseen (Howard & Angus, 2001; Kristiansen ym., 2014). Äänenkuormituksen mittareina käytetään yleisesti äänen perustaajuuden, äänenvoimakkuuden ja fonaatioajan muutoksia (Dallaston & Rumbach, 2016; Rantala, 2001; Titze ym., 2003; Vilkman ym., 1999).
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko melunhallinnan keinoin vaikuttaa opettajan äänenkuormitukseen. Tutkimukseen osallistui kaksi alakoulun naisopettajaa luokkansa kanssa. Melunhallinta toteutettiin kahden intervention avulla: 1. parantamalla luokkien huoneakustiikkaa ja 2. toteuttamalla oppilaita ja opettajaa osallistava projekti. Projektin tavoitteena oli vähentää luokkatilanteiden toiminnanaikaista äänitasoa. Tutkimuksessa arvioitiin interventioiden vaikutusta luokkien äänitasoihin ja huoneakustiikkaan, sekä tarkasteltiin opettajien kokemuksia äänensä yleistilasta ja luokkatilojensa ääniympäristöstä. Opettajien äänenkuormituksen muutosta tarkasteltiin äänen perustaajuuden ja -voimakkuuden sekä fonaatioajan kautta.
Huoneakustiset muutostyöt paransivat luokkien huoneakustiikkaa puheen selvyyden ja erotettavuuden osalta. Opettajien kokemukset luokkatilojen ääniympäristöstä parantuivat. Toisessa kohteista toiminnanaikainen äänitaso laski hieman akustoinnin jälkeen. Sen sijaan osallistava projekti ei muuttanut luokkien toiminnanaikaisia äänitasoja. Osallistava toiminta lisäsi opettajien tietoisuutta ympäristön äänistä. Melunhallinnan vaikutukset opettajien äänenkuormitukseen olivat vaihtelevia. Opettajien kokemukset äänen toimivuudesta ja puhumisen helppoudesta parantuivat. Opettajien mukaan puhuminen luokassa oli helpompaa ja äänen voimistamisen tarve oli vähentynyt akustoinnin jälkeen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko melunhallinnan keinoin vaikuttaa opettajan äänenkuormitukseen. Tutkimukseen osallistui kaksi alakoulun naisopettajaa luokkansa kanssa. Melunhallinta toteutettiin kahden intervention avulla: 1. parantamalla luokkien huoneakustiikkaa ja 2. toteuttamalla oppilaita ja opettajaa osallistava projekti. Projektin tavoitteena oli vähentää luokkatilanteiden toiminnanaikaista äänitasoa. Tutkimuksessa arvioitiin interventioiden vaikutusta luokkien äänitasoihin ja huoneakustiikkaan, sekä tarkasteltiin opettajien kokemuksia äänensä yleistilasta ja luokkatilojensa ääniympäristöstä. Opettajien äänenkuormituksen muutosta tarkasteltiin äänen perustaajuuden ja -voimakkuuden sekä fonaatioajan kautta.
Huoneakustiset muutostyöt paransivat luokkien huoneakustiikkaa puheen selvyyden ja erotettavuuden osalta. Opettajien kokemukset luokkatilojen ääniympäristöstä parantuivat. Toisessa kohteista toiminnanaikainen äänitaso laski hieman akustoinnin jälkeen. Sen sijaan osallistava projekti ei muuttanut luokkien toiminnanaikaisia äänitasoja. Osallistava toiminta lisäsi opettajien tietoisuutta ympäristön äänistä. Melunhallinnan vaikutukset opettajien äänenkuormitukseen olivat vaihtelevia. Opettajien kokemukset äänen toimivuudesta ja puhumisen helppoudesta parantuivat. Opettajien mukaan puhuminen luokassa oli helpompaa ja äänen voimistamisen tarve oli vähentynyt akustoinnin jälkeen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37775]