Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntien elinvoimaan ja talouteen

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistuksen odotettuja ja todennäköisiä vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja talouteen. Lisäksi tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä esitetään niitä ilmiöitä, jotka ovat vaikuttaneet Suomen aluekehitykseen ja siten siihen tulemaan, miksi sote- ja maakuntauudistus on vireillä.

Tutkimus on toteutettu toimeksiantona BDO Oy:lle osana yrityksen verkosto- ja kehittämishankkeeseen kuuluvaa HYVE 2018 -kuntaohjelmaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sote- ja maakuntauudistuksen mahdollisia ja todennäköisiä vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja talouteen. Tutkimukseni tulokset auttavat ymmärtämään näiden teemojen ympärillä olevia ilmiöitä, joiden pohjalta voidaan ohjelmatyön sisältöjä kehittää edelleen kuntalähtöisesti. Tutkimusongelmana on, miten paikallisen itsehallinnon roolin muutos vaikuttaa kuntien elinvoimaan, talouteen ja niiden rakenteisiin?

Tutkimuksen aineisto on kerätty HYVE 2018 -ohjelmatyössä mukana olevien kuntien alkukyselyn tuloksista, joita on täydennetty kahdella teemahaastattelulla. Kyselyn vastaajat ovat pienien ja keskisuurien kuntien johtoryhmään kuuluvia henkilöitä ja haastatellut henkilöt ovat kunnanjohtajia. Tällöin voidaan olettaa, että tutkittavat henkilöt tietävät mahdollisimman paljon tutkittavasta ilmiöstä ja uudistuksella on suoria vaikutuksia tutkittaviin. Täten tutkimuksen tulokset ovat pääsääntöisesti yleistettävissä pienten kuntien osalta.

Tulokset osoittavat, että sote- ja maakuntauudistus koetaan sekä uhkana että mahdollisuutena. Keskeisimpänä mahdollisuutena koetaan olevan kunnan tehtävien vähentyminen, jolloin kunnat voivat keskittyä paremmin alueensa elinvoiman edistämiseen. Kunnan tehtävän alueensa elinvoiman edistäjänä oletetaan kasvavan. Tulosten perusteella kuntia koskevaa lainsäädäntöä tulisi muokata niin, että kunnat voivat harjoittaa ja toteuttaa paremmin niille laissa säädettyä tehtävää. Kuntatalous vakautuu kiinteistöveron osuuden kasvun ja erikoissairaanhoidon menojen poistumisen myötä. Lisäksi etäällä palveluyksiköistä asuvien ihmisten palveluiden saavutettavuus ja laatu parantuvat liikkuvien palveluyksiköiden ja etäpalveluiden myötä. Selkeästi suurin uhkaskenaario koskee palveluiden keskittämistä ja epätietoisuutta kuntien tulevaisuudesta. Pahimmassa tapauksessa palveluiden keskittäminen aiheuttaa hoitoalan ja myös muiden toimialojen työpaikkatarjonnan siirtymisen entisestään pienistä kunnista kasvaviin kaupunkeihin. Sote-palveluyksiköiden lakkauttaminen voi tarkoittaa kokonaisen kunnan palveluiden laadun ja saavutettavuuden heikkenemistä. Lisäksi palveluiden keskittäminen mahdollisesti kiihdyttää talouden ja väestön keskittävää kehitystä.

Tuloksia voidaan hyödyntää ensisijaisesti BDO:n HYVE 2018 -ohjelmatyön sisällön kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää sote- ja maakuntauudistusta sekä Suomen aluekehityksen ja -politiikan kehittämistä koskevassa päätöksenteossa.