Kilpailukykyinen kaupunkitila : kasvukeskusten kaupunkikehityshankkeet valtiomuutoksen ilmentäjinä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan valtiomuutoksen ilmenemistä kolmessa suomalaisessa kaupunkikehityshankkeessa. Hankkeet ovat Länsi-Toppila Oulussa, Kansi ja Areena Tampereella sekä Raide-Jokeri Helsingissä ja Espoossa. Tutkielman aineisto koostuu hankkeiden suunnittelu- ja tiedotusdokumenteista sekä muusta aineistosta. Tutkimuksen kohteena on valtiomuutoksen ilmeneminen hankkeiden suunnittelussa, aluekehityksen periaatteissa ja kaupunkitilassa. Työn tarkoituksena on eritellä valtiomuutoksen kehityskulkujen paikallisia ulottuvuuksia ja tarkastella tulosten avulla valtiomuutoksen tilannetta Suomessa.

Tutkielma on kollektiivinen tapaustutkimus. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa aineistodokumentteja tulkittiin suunnittelun, aluekehityksen ja kaupunkitilan tasoilla. Tulosten perusteella hankkeiden suunnittelussa korostuivat laaja toimijaverkosto ja kontekstisidonnainen suunnitteluprosessi. Vastaavasti hankkeiden aluekehityksen periaatteissa painottuivat monipuoliset tavoitteet ja yrittäjämäinen kaupunkikehitys. Kaupunkitilan tasolla tulokset liittyivät symbolisen tilan ja uusurbanismin teemoihin.

Tulokset kertovat uusliberalisoituvasta suunnittelusta, kilpailukykypolitiikan osana toteutettavasta yrittäjämäisestä kaupunkikehityksestä ja kaupunkitilan merkityksestä kilpailutekijänä. Laajemmin tulokset kuvaavat kilpailuvaltiolle tyypillisen transnationaalin aluekehitysopin periaatteiden omaksumista, jossa tietyt valtiotilan paikat ja alueet pyritään liittämään globaaleihin arvonlisäyksen verkostoihin. Markkinoistuminen ja kilpailuvaltiolle tyypilliset aluekehittämisen, suunnittelun organisoinnin ja toteutuksen tavat ilmentävät kilpailuvaltion markkinaehtoisen ideologian omaksumista eri aluetasoilla.

Kilpailuvaltion piirteistä huolimatta tulosten signaloima valtiokeskeinen territoriaalisuus ja hierarkkinen skalaarisuus viittaavat perinteiseen kansallisvaltion ympärille jäsentyvään valtiomalliin. Lisäksi hyvinvointivaltiolle tyypilliset tasa- arvoisuuden painotukset näkyvät retorisella tasolla. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tasaavat mekanismit vaikuttavatkin olevan läsnä myös kilpailuvaltion kontekstissa. Tämä ilmentää valtiomuutoksen kontekstuaalisuutta ja riippuvuutta historiallisesta kehityksestä.