Ammattikorkeakouluopiskelijoitten käsityksiä Oulun murteesta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa olen käsitellyt Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoitten käsityksiä Oulun seudun murteesta. Tutkimukseni keskeisin tavoite on ollut selvittää, mitä piirteitä Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat käsittävät Oulun seudun murteeseen kuuluviksi. Olen lähestynyt aihetta kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Olen selvittänyt, mitä murrepiirteitä opiskelijat käsittävät Oulun murteessa olevan, miten opiskelijat käsittävät yleiskielen ja Oulun murteen erot ja miten murrepiirteen elävyys vaikuttaa sen käsittämiseen. Koska tutkin maallikkojen murrekäsityksiä, tutkimukseni on kansanlingvistinen ja tarkemmin määriteltynä kansandialektologinen. Tutkimusaineisto on kerätty tammikuussa 2015 kyselylomakkeen avulla luokkahuonetilanteessa. Kyselylomake sisälsi informanttien taustatietoihin liittyviä kysymyksiä, murrepiirteisiin, murresanoihin ja murresanontoihin liittyviä kysymyksiä sekä murrekäännöstehtäviä. Tutkimuksessani olen tarkastellut murrekäännöstehtävien vastauksia eli sitä, miten informantit ovat kääntäneet yleiskieliset lauseet Oulun murteelle. Käännettäviä lauseita oli 14. Tutkimukseen on osallistunut 21 Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijaa, joista 19 on naisia ja kaksi miehiä. Olen käyttänyt murrekäännöstehtävien analysointiin kvantitatiivista kuvaustapaa, eli olen laskenut tarkastelemieni murrepiirteitten suhteelliset osuudet vastauksissa, minkä jälkeen olen kommentoinut saamiani tuloksia ja pohtinut niitten syitä. Murrepiirteen käsittäminen Oulun seudun murteeseen kuuluvaksi vaikuttaa saamieni tutkimustulosten perusteella riippuvan murrepiirteen elävyydestä. Parhaiten Oulun seudun murteen ominaispiirteiksi käsitetään nimittäin laaja-alaiset puhekielisyydet ja yleistyvät puhekielen piirteet, joihin tarkastelemistani piirteistä kuuluvat yleisgeminaatio, svaavokaali ja ts-yhtymän vastineet tt ~ t. Näitten piirteitten lisäksi korkeimman edustuksen vastauksissa ovat saaneet yksikön 2. persoonan pronominin nää- ja sää-variantit. Huonoiten Oulun seudun murteen ominaispiirteiksi käsitetään piirteet, joilla on yleistymässä olevia kilpailijavariantteja Oulun seudun murteessa. Nämä piirteet ovat t:n heikon asteen vastineet j ja v sekä yksinäis-s:llinen inessiivi. Oulun seudun murteen analogisen imperfektimuodon edustus vastauksissa on matala, mikä on hieman yllättävää, sillä se luokitellaan eläväksi paikallisuudeksi. Elävien oululaisuuksien käsittäminen Oulun seudun murteen piirteeksi näyttäisi riippuvan siitä, kuinka hyvin piirre tunnetaan muualla Suomessa, sillä tunnetun nää-pronominin edustus vastauksissa on kuitenkin hyvin korkea. Voi olla, että huonoiten Oulun seudun murteeseen kuuluviksi käsitetyt piirteet katoavat ajan myötä Oulun seudun murteesta, ja niitten tilalle tulevat tällä hetkellä yleistymässä olevat variantit. Aiheen tutkimista voisi jatkaa tallentamalla ja tutkimalla oululaisten puhetta aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää, mikä on murrepiirteitten edustus oululaisten puhekielessä.