Luokanopettajien käsityksiä käsityön opetuksen nykytilasta ja merkityksestä
Roukala, Essi-Maaret; Arvo, Hanna (2016-06-02)
E.-M. Roukala; H. Arvo
02.06.2016
© 2016 Essi-Maaret Roukala, Hanna Arvo. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606032198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606032198
Tiivistelmä
Käsityö on inhimillistä toimintaa, jossa syntyy taitoja ja tuotoksia. Käsityötoiminnassa ihminen ja toiminnan kohde ovat vuorovaikutuksessa. Ihmisen psykofyysinen ja sosiaalinen elinympäristö vaikuttavat tähän suhteeseen. Koulukäsityö on institutionalisoitua käsityötä ja sillä on aina kasvatus- ja opetustarkoitus. Käsityön opetus kehittää lasta kokonaisvaltaisesti.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opettajien käsityksiä käsityön opetuksesta. Aineiston pohjalta tutkimuskysymykset tarkennettiin seuraaviin: Mitä käsityksiä luokanopettajilla on käsityön opetuksen nykytilanteesta? Mitä käsityksiä luokanopettajilla on käsityön opetuksen annista yksilölle ja yhteiskunnalle?
Tutkimus oli laadullinen ja noudatti fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu. Haastatteluaineisto kerättiin yhden kunnan alueelta kevään 2015 aikana. Yksilöhaastatteluihin osallistui kuusi (6) luokanopettajaa, joilla oli haastatteluhetkellä opetettavana aineena tekninen työ tai tekstiilityö alakoulun 3.–6. luokilla. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Käsityön opetusta kuvaamaan tehtiin pääluokat käsityön opetuksen realiteetit ja käsityön opetuksen anti. Tulokset yhdistettiin teoriaan ja niiden tueksi esitettiin sitaatteja haastatteluista.
Tutkimuksessa haastatellut opettajat kokivat käsityön opetuksen olevan tärkeää. Puutteelliset resurssit ja oppilaiden muuttuneet taidot haastoivat opetuksen toteuttamisen. Käsityön opetuksen nähtiin tukevan lapsen kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Käsityössä opittiin elämässä tarvittavia taitoja. Käsityön opetuksen anti yhteiskunnalle näkyi välillisesti yksilön kautta.
Tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, sillä käsitykset ovat aina sidottuja yksilön omaan kokemusmaailmaan. Tulokset kuitenkin selventävät käsityön opetuksen nykytilannetta ja merkityksellisyyttä. Tulosten toivotaan vahvistavan käsityön opetuksen asemaa suomalaisessa peruskoulussa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opettajien käsityksiä käsityön opetuksesta. Aineiston pohjalta tutkimuskysymykset tarkennettiin seuraaviin: Mitä käsityksiä luokanopettajilla on käsityön opetuksen nykytilanteesta? Mitä käsityksiä luokanopettajilla on käsityön opetuksen annista yksilölle ja yhteiskunnalle?
Tutkimus oli laadullinen ja noudatti fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu. Haastatteluaineisto kerättiin yhden kunnan alueelta kevään 2015 aikana. Yksilöhaastatteluihin osallistui kuusi (6) luokanopettajaa, joilla oli haastatteluhetkellä opetettavana aineena tekninen työ tai tekstiilityö alakoulun 3.–6. luokilla. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Käsityön opetusta kuvaamaan tehtiin pääluokat käsityön opetuksen realiteetit ja käsityön opetuksen anti. Tulokset yhdistettiin teoriaan ja niiden tueksi esitettiin sitaatteja haastatteluista.
Tutkimuksessa haastatellut opettajat kokivat käsityön opetuksen olevan tärkeää. Puutteelliset resurssit ja oppilaiden muuttuneet taidot haastoivat opetuksen toteuttamisen. Käsityön opetuksen nähtiin tukevan lapsen kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Käsityössä opittiin elämässä tarvittavia taitoja. Käsityön opetuksen anti yhteiskunnalle näkyi välillisesti yksilön kautta.
Tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, sillä käsitykset ovat aina sidottuja yksilön omaan kokemusmaailmaan. Tulokset kuitenkin selventävät käsityön opetuksen nykytilannetta ja merkityksellisyyttä. Tulosten toivotaan vahvistavan käsityön opetuksen asemaa suomalaisessa peruskoulussa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [36502]