Toimijuuden ohjaaminen työmotivaation lisäämisen menetelmänä

Abstract

Työmotivaation tarkastelu on tärkeää tällaisena aikana, jolloin muutos on työelämässä lähes pysyvä olotila. Vaikka aika ei ole mitenkään poikkeuksellinen, jos sitä verrataan muihin lähihistoriamme työn vuosikymmeniin, voidaan kuitenkin todeta nykyisen työelämän asettavan ihmisen lukuisiin valinta- ja muutostilanteisiin, joissa yksilö joutuu tarkastelemaan elämänsä suuntaa aina uudelleen. Tällainen tila tuo yksilön eteen monenlaisia haasteita, joihin vastatakseen hänen tulee olla joustava ja halukas näkemään tulevaisuudessaan aina uusia mahdollisuuksia. Voidakseen toimia näin, yksilö tarvitsee sekä motivaatiota että kykyä kohdata erilaisia tilanteita. Asiaa voidaan tarkastella tällöin esimerkiksi työmotivaation ja toimijuuden näkökulmista.

Tämän työn tarkoitus on selvittää, millä tavalla toimijuus ja motivaatio kietoutuvat toisiinsa ja miten niiden läsnäolo tai puute voivat yksilön elämässä ja työnteossa näyttäytyä. Halusin tarkastella työmotivaatiota ohjautuvuuden näkökulmasta, jotta voisin tuoda esille sen, miten ja mistä yksilö voi saada tukea silloin, jos hän kokee, että motivaatio on välillä hukassa tai jos hän ei ole kyvykäs vastaamaan elämässä eteen tuleviin muutoksiin. Asetin työlleni kaksi tutkimuskysymystä: 1. Voidaanko toimijuutta ohjaamalla lisätä työmotivaatiota? 2. Miten toimijuutta ja motivaatiota voidaan ohjata? Toteutin työni niin sanottuna systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkoitus on käyttää tarkoin valittuja lähteitä ja nostaa niistä esille tutkimusongelmien mukaisia tärkeitä seikkoja. Pääkäsitteideni työmotivaation ja toimijuuden lisäksi tarkastelin myös motivaatiota yleisellä tasolla, jotta kykenin rakentamaan työmotivaatiolle pohjan ja näkemään, mistä se lähtökohtaisin ammentaa voimansa. Lisäsin tarkasteluun myös ohjaamisen teorian ja esitin joitakin konkreettisia menetelmiä, joilla toimijuutta voidaan ohjata ja työmotivaatiota näin ollen vahvistaa.

Minulle selvisi, että toimijuus, joka viittaa yksilön tai ryhmän kykyyn hallita omaa elämää ja tehdä sitä koskevia valintoja, mahdollistaa sen, että työssä tai elämässä on ylipäätänsä mahdollista toimia. Toimijuuden voidaan ajatella olevan yksi niistä “voimista”, joiden avulla ihminen saa aikaan asioita. Toimijuutta vahvistetaan esimerkiksi siten, että yksilön tavoitteet, päämäärät ja pyrkimykset saadaan kirkastettua. Yksilön tulee kokea, että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja että hän tekee sitä koskevia päätöksiä. Motivaatio puolestaan voisi olla se “energia”, joka auttaa meitä liikahtamaan eteenpäin. Motivaatio kumpuaa mekanistisista ja organistisista motivaatiotekijöistä ja siihen vaikuttavat yksilön tarpeet, ympäristön ärsykkeet ja fysiologiset vietit. Näihin perustuu myös ajatus siitä, että erilaisia ihmisiä motivoi erilaiset asia niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

Sekä työmotivaatio että toimijuus ovat tavallaan automaattisesti ihmisen sisältä kumpuavia asioita. Näihin molempiin voidaan kuitenkin vaikuttaa myös ulkoapäin. Kun toimijuuden koetaan vahvistuvan, myös motivaation voidaan ajatella kasvavan. Toimijuus voi myös säilyä, vaikka motivaatio heikkenisi. Koska toimijuus tarvitsee usein tuekseen vuorovaikutusta, sitä voidaan vahvistaa esimerkiksi erilaisissa ohjauspalveluissa. Nykyisin tällaista ohjausta on saatavilla varsin monella sektorilla ja myös työelämää tukevaa toimijuuden ohjausta on tarjolla. Näissä ohjauksen muodoissa keskitytään siihen, että yksilö kokisi ohjaavansa omaa elämäänsä, tehden yksilöstä oman elämänsä asiantuntijan. Tällaisen toiminnan voidaan katsoa vahvistavan myös yksilön työmotivaatiota, joka todennäköisesti lisää myös hänen kokemaansa hyvinvointia.