Kuoleman esittäminen lastenkirjallisuudessa
Ylimaunu, Vilma (2016-05-31)
V. Ylimaunu
31.05.2016
© 2016 Vilma Ylimaunu. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022175
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kuoleman käsittelyä lastenkirjallisuudessa. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka tutkimustehtävänä oli selvittää aikaisempien tutkimusten perusteella, miten kuolemasta puhutaan lastenkirjoissa ja mitkä ovat lastenkirjallisuuden mahdollisuudet kipeiden aiheiden käsittelyssä.
Tutkielman teoriaosa koostuu kuoleman ja lastenkirjallisuuden käsitteiden tarkastelusta niin kulttuurin, historian kuin kasvatuksenkin näkökulmista. Kuolemaan suhtautuminen yhteiskunnassa on ajassaan muuttuvaa. Länsimaissa kuolemaan suhtautuminen on edelleen sidoksissa kristilliseen perinteeseen mutta myös muovautunut rationalismin aatteen vaikutuksessa. Myös lastenkirjallisuus heijastaa aina sen hetkisen yhteiskunnan tarpeita ja arvostuksia. Lastenkirjallisuudella on näin ollen kulttuuria muokkaava, kasvatuksellinen tehtävä.
Kuolemaan suhtautuminen yhteiskunnassa heijastuu lastenkirjallisuuteen ja tapoihin kirjoittaa kuolemasta. 2000-luvun lastenkirjallisuudessa lukijalle jätetään tilaa muodostaa oma käsityksensä kuolemasta, mutta edelleen myös kristinuskon vaikutuksia on havaittavissa kuoleman selittämisessä sekä kuolemaan liittyvissä kielikuvissa. Suomalaisessa lasten kuvakirjallisuudessa on nähtävissä myös nykyaikaisen käsityksen mukaisia piirteitä lapsen surutyöstä sekä ymmärryksestä kuolemaan.
Sadun mahdollisuudet kuoleman ja surun käsittelyssä ovat terapeuttisia sekä ennaltaehkäiseviä lapsen mielikuvituksen, kielellisten valmiuksien, tunne-elämän ja identiteetin kehittäjänä. Realistisen kuvakirjan tehtävänä on kertoa rehellisesti lapsen maailmaan mukautuen kuolemasta, surusta ja siitä toipumisesta. Onnellinen loppu on tarinassa tärkeä, jotta satu voi lohduttaa surevaa lasta.
Tutkielman teoriaosa koostuu kuoleman ja lastenkirjallisuuden käsitteiden tarkastelusta niin kulttuurin, historian kuin kasvatuksenkin näkökulmista. Kuolemaan suhtautuminen yhteiskunnassa on ajassaan muuttuvaa. Länsimaissa kuolemaan suhtautuminen on edelleen sidoksissa kristilliseen perinteeseen mutta myös muovautunut rationalismin aatteen vaikutuksessa. Myös lastenkirjallisuus heijastaa aina sen hetkisen yhteiskunnan tarpeita ja arvostuksia. Lastenkirjallisuudella on näin ollen kulttuuria muokkaava, kasvatuksellinen tehtävä.
Kuolemaan suhtautuminen yhteiskunnassa heijastuu lastenkirjallisuuteen ja tapoihin kirjoittaa kuolemasta. 2000-luvun lastenkirjallisuudessa lukijalle jätetään tilaa muodostaa oma käsityksensä kuolemasta, mutta edelleen myös kristinuskon vaikutuksia on havaittavissa kuoleman selittämisessä sekä kuolemaan liittyvissä kielikuvissa. Suomalaisessa lasten kuvakirjallisuudessa on nähtävissä myös nykyaikaisen käsityksen mukaisia piirteitä lapsen surutyöstä sekä ymmärryksestä kuolemaan.
Sadun mahdollisuudet kuoleman ja surun käsittelyssä ovat terapeuttisia sekä ennaltaehkäiseviä lapsen mielikuvituksen, kielellisten valmiuksien, tunne-elämän ja identiteetin kehittäjänä. Realistisen kuvakirjan tehtävänä on kertoa rehellisesti lapsen maailmaan mukautuen kuolemasta, surusta ja siitä toipumisesta. Onnellinen loppu on tarinassa tärkeä, jotta satu voi lohduttaa surevaa lasta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37559]