Alle 18-vuotiaiden vaikuttamisen kanavat peruskoulussa ja sen ulkopuolella
Lehtonen, Marjut (2016-05-12)
M. Lehtonen
12.05.2016
© 2016 Marjut Lehtonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251926
Tiivistelmä
Kandintyössäni tutkin alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vaikuttamisen kanavia peruskoulussa ja sen ulkopuolella. Lisäksi etsin erilaisia perusteluita lasten ja nuorten osallisuudelle. Uuden opetussuunnitelman myötä opettajien on hyvä tietää koulun sisäisistä ja ulkopuolisista kanavista ja siitä millaisella toimintamallilla kyseisiä kanavia voidaan toteuttaa. Tutkielman toteutin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, eli aiempaan tutkimukseen perustuvana tutkielmana. Lähteinä käytin erilaisia teoksia osallisuudesta sekä vaikuttamisen kanavista.
Osallisuus, osallistuminen sekä toimijuus ovat tutkielmani keskeisimpiä käsitteitä. Osallisuutta on pyritty mallintamaan monella eri tavalla myös teoreettisesti. Lasten ja nuorten osallisuutta pyritään kehittämään ja uusia malleja sen toteuttamiselle syntyy koko ajan. Lasten ja nuorten on tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään, sillä ilman yhteenkuuluvuuden tunnetta ei osallisuutta synny.
Tutkielmani aikana löysin paljon erilaisia lasten ja nuorten vaikuttamisen kanavien malleja. Ensimmäisenä tutkielmaani otin koulun sisäisen osallisuuden kanavan, jolla on pitkät historiat suomalaisessa peruskoulussa. Oppilaskunnat ovat olleet hyvin yleisiä yläkouluissa ja alkaneet nyt rantautumaan myös alakouluihin. Oppilaskunnan toteuttamisen mallit ja ennen kaikkea rooli tulee muuttumaan uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) myötä, jossa osallisuus korostuu. Toisena vaikuttamisen kanavana oli peruskoulun ulkopuoliset kanavat kuten lastenparlamentit sekä nuorisovaltuustot. Toteutusmallit ovat näissä kahdessa hyvinkin kuntakohtaisia, mutta periaate on sama. Näillä vaikuttamisen kanavilla pyritään ottamaan lapset ja nuoret mukaan vaikuttamaan oman lähiympäristön toimintaan ja sen kehittämiseen.
Osallisuus, osallistuminen sekä toimijuus ovat tutkielmani keskeisimpiä käsitteitä. Osallisuutta on pyritty mallintamaan monella eri tavalla myös teoreettisesti. Lasten ja nuorten osallisuutta pyritään kehittämään ja uusia malleja sen toteuttamiselle syntyy koko ajan. Lasten ja nuorten on tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään, sillä ilman yhteenkuuluvuuden tunnetta ei osallisuutta synny.
Tutkielmani aikana löysin paljon erilaisia lasten ja nuorten vaikuttamisen kanavien malleja. Ensimmäisenä tutkielmaani otin koulun sisäisen osallisuuden kanavan, jolla on pitkät historiat suomalaisessa peruskoulussa. Oppilaskunnat ovat olleet hyvin yleisiä yläkouluissa ja alkaneet nyt rantautumaan myös alakouluihin. Oppilaskunnan toteuttamisen mallit ja ennen kaikkea rooli tulee muuttumaan uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) myötä, jossa osallisuus korostuu. Toisena vaikuttamisen kanavana oli peruskoulun ulkopuoliset kanavat kuten lastenparlamentit sekä nuorisovaltuustot. Toteutusmallit ovat näissä kahdessa hyvinkin kuntakohtaisia, mutta periaate on sama. Näillä vaikuttamisen kanavilla pyritään ottamaan lapset ja nuoret mukaan vaikuttamaan oman lähiympäristön toimintaan ja sen kehittämiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]