Oppimisympäristöt koulussa

Abstract

Koulumaailma on monin osin tutkimuksen ja tarkastelun alla, kun uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan. Käsitys oppimisesta ja opettamisesta on muuttunut aikojen kuluessa, joten on syytä tarkastella myös ympäristöä, jossa oppiminen ja opettaminen tapahtuu. Tämän tutkielman tavoitteena oli perehtyä oppimisympäristöajatteluun sen kautta, miten oppimisympäristöä määritellään ja millainen oppimisympäristö on hyvä.

Tutkimus on katsaus siihen, mitä johtopäätöksiä muut tutkijat ovat aiheesta tehneet. Pohjalla vaikuttaa myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka puolestaan määrittelevät osaltansa suomalaisen koulun oppimisympäristöä. Teoreettinen tausta rakentuu oppimisympäristön käsitteen ja näkökulmien tarkastelusta. Lisäksi teoriaosassa on tarkasteltu oppimisympäristöhankkeita ja niistä eräänä esimerkkinä UBIKO-hanke Oulusta.

Oppimisympäristön moninaisuus on tärkeä tekijä kouluja ja opetusta suunniteltaessa. Oppimisympäristöjä voidaan tarkastella useista näkökulmista, kuten esimerkiksi fyysisestä, sosiaalisesta, psyykkisestä, teknologisesta ja didaktisesta näkökulmasta. Nämä ulottuvuudet muodostavat oppimisympäristön vuorovaikutuksessa toisiinsa. Jokainen näkökulma on tärkeä myös hyvää oppimisympäristöä rakennettaessa. Tarkoituksenmukaisilla tiloilla voidaan edistää oppimista, kun taas menneisyyteen jämähtäneet tilaratkaisut voivat pahimmillaan olla esteenä hyvän oppimisympäristön luomiseen.

Samalla kun koulua kehitetään, myös oppimisympäristöt ovat kehityksen kohteena. Aihepiiri avaa lukemattomia tutkimusmahdollisuuksia aina tiloissa toimijoiden näkökulmista konkreettisiin fyysisiin ratkaisuihin. Jatkan saman teeman tutkimista pro gradu -tutkielmassani. Oppimisympäristö on jotain niin moninaista, että sitä on parasta tutkia autenttisessa ympäristössä eli siellä, missä oppimista tapahtuu. Pro gradu -tutkielmassani aionkin perehtyä oppimisympäristöihin aidossa kouluympäristössä.