Ekotehokas kaupunginosa : täydennysrakentamissuunnitelma Oulun tavararatapihalle

Abstract

Diplomityöni on ollut monivaiheinen prosessi, jossa olen tutkinut ilmastonmuutoksen torjuntaa ja päästöjen hillitsemistä yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Olen valinnut työn teemaksi ekotehokkuuden, sillä se ottaa päästöjen vähentämisessä useita näkökulmia huomioon.

Työn alussa on avattu aiheeseen liittyviä käsitteitä ja taustoja. Ilmastonmuutos on suurin syy siihen, että päästöjä on alettu systemaattisesti vähentämään. Ilmastonmuutoksella on suuria vaikutuksia elinympäristöömme, minkä vuoksi muutoksia tarvitaan nopealla aikataululla. Ilmastonmuutoksen ovat aiheuttaneet ilmakehään kasautuneet hiilidioksidipäästöt, joista suuri osa johtuu rakennetusta ympäristöstä. Tämän vuoksi arkkitehdit ovat merkittävässä asemassa päästöjen vähentämisen mahdollistamisessa. Nykyisin päästöjen vähentäminen tapahtuu lähinnä rakennussuunnittelun tasolla, eikä kaupunkeihin tai yhdyskuntiin kohdistu samanlaisia päästövähennysvaatimuksia kuin rakennuksiin.

Diplomityössä olen tehnyt täydennysrakentamissuunnitelman Oulun tavararatapihalle. Suunnitelmassa olen olettanut, että tavararatapiha siirtyy pois nykyiseltä paikaltaan ja vapauttaa suuren alueen rakentamiselle keskustan välittömästä läheisyydestä. Todensin suunnitelman ekotehokkuutta hiljattain julkaistua KEKO-ekotehokkuuslaskuria hyväksi käyttäen. Ekotehokkuuslaskelmia hyödynsin työkaluna, jonka avulla määritin, minkälaisilla tekijöillä suunnitelmassa on suurin vaikutus kokonaisekotehokkuuteen. Lisäksi vertasin havaintoja lähdekirjallisuudessa esiin nousseisiin tekijöihin.

Havaintojeni pohjalta kehitin suunnitelmaa ekotehokkaammaksi. Lopullisen suunnitelman ekotehokkuus nojaa vähäpäästöiseen energiantuotantoon, puun käyttöön rakennusmateriaalina, autottomuuden tukemiseen, optimoituun liikenneverkkoon, laajaan viheralueeseen, lyhyeen rakennusaikaan sekä asukastehokkuuden kasvattamiseen. Suunnitelmassa on tehty myös ratkaisuja, joita ei pysty laskennallisesti todentamaan, mutta joiden uskon vaikuttavan ekotehokkuuteen positiivisesti. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja toimintojen sekoittuminen sekä arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön laatu.

Lopuksi pohdin vielä päästöjen vähentämisen arvoketjua ja sekä päästöttömyyteen pyrkimisen keinoja. Parhaimpaan tulokseen pääsemiseksi tulisi arvoketjun olla katkeamaton. Kun tavoite siirtyy johdonmukaisesti suunnittelutasolta toiselle, ei missään suunnitteluvaiheessa tarvita äärimmäisiä päästötoimenpiteitä. Sen vuoksi päästötavoitteiden toteutumista edesauttaisi tarkastelun siirtäminen yksittäisten rakennusten tasolta kokonaisiin yhdyskuntiin.

My diploma thesis is a multi-phased process. The objective of the work has been to study how urban planning may affect the mitigation of the climate change and the reduction of emissions. I have chosen ecological efficiency as the topic for the work because it includes several points of views in the consideration towards the reduction of emissions.

Concepts and backgrounds of the subject are discussed in the beginning of the thesis. Climate change will have significant effects on our environment, which is why we are facing pressing needs for rapid action in its prevention. Climate change is caused by Carbon dioxide emissions that are accumulated into the atmosphere. The emissions are in large part caused by the built environment. This is why architects have a substantial role in reducing emissions. At the moment cutting emissions is mainly addressed in building design while the same demands do not apply to urban planning.

In my diploma thesis I have made an infill plan for the railway yard in Oulu. In the plan I have presumed that the railway yard will be relocated from its present location, which frees a vast area for building in the immediate proximity to the city center. I have calculated the ecological efficiency of the plan with the recently published KEKO-eco-efficiency calculator. I have used these calculations to determine which factors and features of the plan have the greatest effect on eco-efficiency. Furthermore, I have compared and reflected these findings with factors presented in the literature and references.

I have improved the ecological efficiency of the plan based on these findings. The eco-efficiency of the final plan leans on a low emission power production, the use of the wood as a building material, supporting of car-free lifestyle, optimised traffic network, wide green area, short building time and density of the area. In addition to these, I have applied design solutions in the plan which cannot be verified by calculations but which I believe can have a positive effect on ecological efficiency. Examples of these are adapting to the climate change, sense of community, the mixing of functions as well as the quality of architecture and the built environment.

Finally, I have contemplated the value chain in the building industry and the methods used for the reduction of emissions. To reach the best result, the value chain should be unbroken. When an objective is carried out consistently from one planning level to the next, extreme action will not be needed at any stage. To reach the objectives in the reduction of emissions, the focus should be steered toward larger urban entities instead of individual buildings.