”Opettajakaan ei sais olla liian innokas seksuaalikasvatuksessa” : opettajien käsityksiä seksuaalikasvatuksesta 1.–2. luokilla

Abstract

Tutkin Pro gradussani opettajien käsityksiä seksuaalikasvatuksesta peruskoulun 1.–2. luokilla. Haen tutkielmassa vastausta siihen, millaiseksi 1.–2. luokkien opettajat käsittävät seksuaalikasvatuksen 1.–2. luokilla? ja miten seksuaalikasvatusta toteutetaan käytännössä 1.–2. luokilla tutkimuskoulussa?

Määrittelen tutkimuksen keskeisimmiksi käsitteiksi seksuaalisuuden, seksuaalikasvatuksen, seksuaaliterveyden ja sukupuolen. Tämän lisäksi kuvaan lapsen seksuaalista kehittymistä vauvaiästä murrosikään sekä kuvaan tarkemmin seksuaalikasvatusta alakoulun 1–2.-luokilla. Tutkimukseni käsittelee opettajien käsityksiä, joten tutkimusmetodiksi valikoitui fenomenografia. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin talvella 2015–2016 oululaiselta harjoittelukoululta. Haastatteluihin osallistui yhteensä neljä opettajaa, ja haastattelut toteutettiin parihaastatteluina kahdessa osassa.

Analyysimenetelmänä käytin fenomenografista analyysiä luomalla aineistosta ensin merkitysyksiköitä, joista muodostin ensimmäisen tason kategoriat ja myöhemmin abstraktimman tason kategorioita. Pyrin lisäämään tutkimukseni luotettavuutta kuvaamalla analyysiprosessini mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti alusta loppuun.

Opettajat pitivät lapsentahtisuutta ja oppilaslähtöisyyttä hyvänä lähtökohtana alkuopetuksen seksuaalikasvatukselle. Seksuaalikasvatus koettiin luottamusasiaksi oppilaan ja opettajan välillä, vaikka osa opettajista kokikin alkuopetusikäisten seksuaalikasvatuksen kodin asiaksi. Opetussuunnitelman roolista opetuksessa ei oltu samaa mieltä, sillä osan mielestä se ohjasi opetusta juuri tarpeeksi ja osa oli sitä mieltä, ettei opetussuunnitelma ohjeista seksuaalikasvatukseen lainkaan. Opettajien ajatukset lisäkoulutuksen tarpeellisuudesta vaihtelivat myös suuresti. Lisäkoulutuksen kokivat tarpeelliseksi ne opettajat, jotka kritisoivat omaa tietotaitoaan asiaan liittyen.

Aineistosta nousseiden tulosten, eli opettajien seksuaalikasvatusta koskevien käsitysten, lisäksi tuon tutkimuksessani esille haastatteluaineiston perusteella seksuaalikasvatuksen katvealueita, jotka eivät ole suoraan luettavissa tekstistä. Näitä abstraktimman ja toisaalta opettajille myös tiedostamattoman tason merkityskategorioita ovat sukupuolittunut väkivalta, seksuaalikasvatuksen negatiivinen vaikutus lapsen seksuaaliterveyteen sekä seksuaalikasvatuksen epäselvyys. Tutkimukseni haastaakin kasvatusalan ammattilaisia vahvistamaan tietotaitojaan ja asiantuntemustaan näillä keskeisillä seksuaalikasvatuksen sektoreilla.