Oppilaan liikuntamotivaatio urheilukasvatusmallia toteutettaessa
Kylli, Essi; Palosaari, Viivi (2016-05-10)
E. Kylli; V. Palosaari
10.05.2016
© 2016 Essi Kylli, Viivi Palosaari. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261983
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma perehtyi urheilukasvatusmallin toteutukseen osana liikunnanopetusta sekä sen vaikutuksiin oppilaan motivoimisessa liikuntaan. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen tavoitteena oli selvittää, miten urheilukasvatusmallia toteutetaan liikunnanopetuksessa sekä miten oppilaat motivoituvat liikuntaan urheilukasvatusmallia toteutettaessa.
Liikunnalliseen elämäntapaan tähtäävän liikunnanopetuksen keskiössä on motivaatio ja sen edistäminen. Erilaiset oppilaat motivoituvat eri tekijöiden vaikutuksesta, mikä luo liikunnanopettajalle haasteita ison oppilasryhmän motivoimisessa. Vastatakseen kaikkien oppilaiden tarpeisiin opettajan tulee tietää, miten motivaatio syntyy, miten siihen voidaan vaikuttaa ja kuinka sitä ylläpidetään. Liikuntamotivaation tutkimuksessa käytetyimmät teoriat ovat kaksi sosiaalis-kognitiivista motivaatioteoriaa: itsemääräämisteoria sekä tavoiteorientaatioteoria. Näiden teorioiden mukaan ihminen on aktiivinen, sosiaalisessa ympäristössään toimiva olento, jonka motivaatio syntyy yksilön omista lähtökohdista.
Urheilukasvatusmalli on liikunnanopetuksen opetusmalli, jota toteutetaan tavallista pidemmissä jaksoissa ja jonka aikana oppilaat harjoittelevat pienjoukkueissa yhden lajin parissa. Lajitaitojen oppimisen lomassa oppilaat ottavat enemmän vastuuta omasta ja toisten oppilaiden oppimisesta toimiessaan erilaisissa urheiluun liittyvissä rooleissa. Urheilukasvatusmallin toteutus on sovellus organisoidusta urheilusta, joka tuo koulun liikuntatunneille yhteisöllistä, monipuolista ja reilun pelin periaatetta arvostavaa urheilukulttuuria.
Tutkimusten mukaan urheilukasvatusmalli tuki psykologisista perustarpeista erityisesti sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Mallin toteutuksen aikana oppilaiden viihtyvyys ja yritteliäisyys lisääntyivät. Urheilukasvatusmallin avulla voitiin pääosin joko edistää tai ylläpitää oppilaiden tehtäväorientaatiota sekä liikuntatuntien tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa. Tutkimukset osoittivat, että liikuntatuntien minäsuuntautunut motivaatioilmasto korostui kilpailuosioiden aikana, mutta opettajalla oli mahdollisuus edistää tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa TARGET-mallin avulla.
Liikunnalliseen elämäntapaan tähtäävän liikunnanopetuksen keskiössä on motivaatio ja sen edistäminen. Erilaiset oppilaat motivoituvat eri tekijöiden vaikutuksesta, mikä luo liikunnanopettajalle haasteita ison oppilasryhmän motivoimisessa. Vastatakseen kaikkien oppilaiden tarpeisiin opettajan tulee tietää, miten motivaatio syntyy, miten siihen voidaan vaikuttaa ja kuinka sitä ylläpidetään. Liikuntamotivaation tutkimuksessa käytetyimmät teoriat ovat kaksi sosiaalis-kognitiivista motivaatioteoriaa: itsemääräämisteoria sekä tavoiteorientaatioteoria. Näiden teorioiden mukaan ihminen on aktiivinen, sosiaalisessa ympäristössään toimiva olento, jonka motivaatio syntyy yksilön omista lähtökohdista.
Urheilukasvatusmalli on liikunnanopetuksen opetusmalli, jota toteutetaan tavallista pidemmissä jaksoissa ja jonka aikana oppilaat harjoittelevat pienjoukkueissa yhden lajin parissa. Lajitaitojen oppimisen lomassa oppilaat ottavat enemmän vastuuta omasta ja toisten oppilaiden oppimisesta toimiessaan erilaisissa urheiluun liittyvissä rooleissa. Urheilukasvatusmallin toteutus on sovellus organisoidusta urheilusta, joka tuo koulun liikuntatunneille yhteisöllistä, monipuolista ja reilun pelin periaatetta arvostavaa urheilukulttuuria.
Tutkimusten mukaan urheilukasvatusmalli tuki psykologisista perustarpeista erityisesti sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Mallin toteutuksen aikana oppilaiden viihtyvyys ja yritteliäisyys lisääntyivät. Urheilukasvatusmallin avulla voitiin pääosin joko edistää tai ylläpitää oppilaiden tehtäväorientaatiota sekä liikuntatuntien tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa. Tutkimukset osoittivat, että liikuntatuntien minäsuuntautunut motivaatioilmasto korostui kilpailuosioiden aikana, mutta opettajalla oli mahdollisuus edistää tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa TARGET-mallin avulla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [42497]