Tietojohtaminen pedagogisen johtamisen tukena varhaiskasvatuksessa sekä alakouluissa
Huikari, Matias; Smura, Mikko (2016-06-02)
Huikari, Matias
Smura, Mikko
M. Huikari; M. Smura
02.06.2016
© 2016 Matias Huikari, Mikko Smura. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606032200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606032200
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma ”Tietojohtaminen pedagogisen johtamisen tukena varhaiskasvatuksessa sekä alakouluissa” on kasvatustieteiden alalle sijoittuva tietojohtamista ja organisaation sisäistä kommunikointia käsittelevä fenomenografinen tutkimus. Tarkoituksemme oli tutkia johtajien käsityksiä ajattelutavoista, joilla he saavat organisaationsa kommunikoimaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Lisäksi tutkimme johtajien menettelytapoja, joilla he jalkauttavat ajatuksiaan organisaatioon. Teoreettinen tarkastelu pohjautuu kahteen keskeiseen käsitteeseen, jotka ovat pedagoginen johtaminen (pedagogical leadership) sekä tietojohtaminen (knowledge management). Tietojohtamista on tutkittu laajasti, mutta kasvatustieteiden kentällä vähemmän. Tästä syystä halusimme perehtyä kyseiseen aiheeseen tarkemmin.
Tutkielmamme tutkimuskysymyksillä halusimme saada vastauksia, miten johtajat saavat yhteisönsä kommunikoimaan sekä miten tieto välittyy johtajan ja henkilökunnan välillä. Tutkielmamme taustalla olevan tietojohtamisen teorian kautta viitataan yleensä johtamiskäytäntöihin, joiden kautta yritetään kehittää tiedonkulun prosesseja. Tietojohtamisen lähtökohta on vahvistaa organisaation kommunikointia ja luoda prosessit, miten keskeistä tietoa liikutetaan ja varastoidaan. Käsitteiden määrittelemisessä on käytetty pääteemoihin sopivia klassikkoteoksia sekä ajankohtaisia kansainvälisiä artikkeleita.
Tutkielmamme on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin fenomenografisella tutkimusotteella teemahaastattelujen avulla. Tutkimusaineisto koostui kolmesta päiväkodinjohtajan ja rehtorin sekä kahdesta koulunjohtajan haastatteluista. Niiden tarkoituksena oli kerätä tutkimuskysymysten avulla tietoa, miten ja millä keinoilla johtajat kommunikoivat organisaationsa kanssa. Tutkimustulokset muokkautuivat aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla perustuen tutkittavien vastauksiin.
Tutkielman tuloksien kautta saimme selville, että toimiva kommunikointi vaatii johtajilta pedagogisia taitoja ja sopivia luonteenpiirteiden ominaisuuksia. Suorittamamme empiirisen tutkimuksen perusteella johtajat hyödynsivät tiedon siirtämisessä perinteistä tiedottamista sekä teknologiaa. Tutkimuksen tuloksista nousi erityisesti esille, että kasvatusalalla ei ole käytössä yhteistä standardoitua tiedonsiirtämisen mallia. Kasvatusalan organisaatioiden olisi järkevää luoda tarkat raamit organisaation sisäisen tiedonliikuttamiseen, sillä tälle pohjalle koulujen ja päiväkotien johtajat voisivat nojata. Haastateltavat pitivät tietojohtamista erittäin relevanttina asiana, koska informaatiotulva aiheuttaa tiedon siirtämiselle haasteita. Mielestämme strategisesti suunniteltua tietojohtamista voidaan hyödyntää keinona, jolla pystytään vastaamaan jatkuvasti kasvavaan informaatiotulvaan.
Tutkielmamme tutkimuskysymyksillä halusimme saada vastauksia, miten johtajat saavat yhteisönsä kommunikoimaan sekä miten tieto välittyy johtajan ja henkilökunnan välillä. Tutkielmamme taustalla olevan tietojohtamisen teorian kautta viitataan yleensä johtamiskäytäntöihin, joiden kautta yritetään kehittää tiedonkulun prosesseja. Tietojohtamisen lähtökohta on vahvistaa organisaation kommunikointia ja luoda prosessit, miten keskeistä tietoa liikutetaan ja varastoidaan. Käsitteiden määrittelemisessä on käytetty pääteemoihin sopivia klassikkoteoksia sekä ajankohtaisia kansainvälisiä artikkeleita.
Tutkielmamme on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin fenomenografisella tutkimusotteella teemahaastattelujen avulla. Tutkimusaineisto koostui kolmesta päiväkodinjohtajan ja rehtorin sekä kahdesta koulunjohtajan haastatteluista. Niiden tarkoituksena oli kerätä tutkimuskysymysten avulla tietoa, miten ja millä keinoilla johtajat kommunikoivat organisaationsa kanssa. Tutkimustulokset muokkautuivat aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla perustuen tutkittavien vastauksiin.
Tutkielman tuloksien kautta saimme selville, että toimiva kommunikointi vaatii johtajilta pedagogisia taitoja ja sopivia luonteenpiirteiden ominaisuuksia. Suorittamamme empiirisen tutkimuksen perusteella johtajat hyödynsivät tiedon siirtämisessä perinteistä tiedottamista sekä teknologiaa. Tutkimuksen tuloksista nousi erityisesti esille, että kasvatusalalla ei ole käytössä yhteistä standardoitua tiedonsiirtämisen mallia. Kasvatusalan organisaatioiden olisi järkevää luoda tarkat raamit organisaation sisäisen tiedonliikuttamiseen, sillä tälle pohjalle koulujen ja päiväkotien johtajat voisivat nojata. Haastateltavat pitivät tietojohtamista erittäin relevanttina asiana, koska informaatiotulva aiheuttaa tiedon siirtämiselle haasteita. Mielestämme strategisesti suunniteltua tietojohtamista voidaan hyödyntää keinona, jolla pystytään vastaamaan jatkuvasti kasvavaan informaatiotulvaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37254]