Elämään herättävä keskustelu : deliberatiivinen demokratia ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistusprosessi

Abstract

Demokratia vaatii toimiakseen yleisön hyväksyntää ja sen on mahdollistettava erilaisia tapoja osallistua. Deliberaatio terminä on ollut viime aikoina paljon esillä ja sitä onkin tarjottu toimintavaihtoehdoksi vahvistamaan edustuksellisen demokratian legitimiteettiä. Deliberaatio näyttäytyy sekä teoreettisena ihanteena että käytännöntoimintana, jota voidaan implementoida päätöksenteon eri tasoilla.

Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön valtakunnallisesti syksyllä 2016. Opetussuunnitelmauudistus käynnistyi vuonna 2012 tuntijako- ja tavoitetyöryhmän asettamisella ja työllä. Valtioneuvosto antoi kesäkuussa 2012 perusopetuslain mukaisen tavoite- ja tuntijakoasetuksen (422/2012), jonka pohjalta varsinainen perustetyö tehtiin. Opetushallitus hallinnoi uudistuksen konkreettista työtä 2012–2014. Työhön osallistui laaja tekijäryhmä, kuitenkin asiakirjan lopullisesta sisällöstä vastasi viime kädessä Opetushallitus. Varsinaista asiakirjaa on tutkittu paljonkin, mutta tutkimusta tekemisprosessista on vaikeampi löytää.

Tässä opinnäytetyössä on hahmotettu deliberatiivisen demokratian ja deliberaation käsitteitä, niiden taustaa, näkökulmia, realistisuutta, yleensäkin sitä, mitä ja minkälaisena deliberatiivisuus näyttäytyy. Erityisenä tutkimuksellisena kontekstina ovat opetussuunnitelmauudistus ja sen prosessit. Pohdimme deliberaation näkymistä ja sen mahdollisuuksia uudistustyössä deliberaation teoriasta käsin. Työssä tarkastellaan nimenomaan opetussuunnitelmaprosessia ja sen deliberatiivisuutta prosessin ulospäin välittyvän imagon ja julkikuvan kautta. Ongelmanasettelu on muotoiltu seuraavin kysymyksin: 1) Mitä deliberatiivisen demokratian ja deliberatiivisuuden käsitteet tarkoittavat? Sen jatkokysymyksiä ovat: millaista päätöksentekokulttuuria ja keskustelua deliberatiivinen demokratia edustaa ja edistää? Miten päätöksentekoprosessia legitimoidaan deliberaatiolla? 2) Mitä deliberatiivisen demokratian periaatteita ilmenee opetussuunnitelmaprosessissa? Ja alakysymyksenä, millaisia mahdollisuuksia deliberaation periaatteet avaavat opetussuunnitelmatyöhön?

Deliberaation näkökulmasta opetussuunnitelmaprosessissa on demokratiariskejä. Nykyisellään, keskusjohtoisuudesta huolimatta, prosessi on hengeltään kaikkien tasojen osallistumista edellyttävä, mutta todellisuudessa tasavertaiselle osallistumiselle on esteitä, eikä opetussuunnitelmaprosessi ole kaikilla tasoilla auki demokraattiselle keskustelulle. Deliberaatio on periaatteiltaan kuitenkin päätöksenteon ihannemalli. Realistisesti arvioituna sen mahdollisuus on toimimattomien rakenteiden haastajana ja vaihtoehtoisten toimintatapojen kehittäjänä ja näin eri tahojen ja tasojen vuoropuhelun lisääjänä. Olennaista olisikin päätöksenteon rakenteiden ja osallistumisen mahdollisuuksien julkituominen. Opetussuunnitelmaohjauksen vaikuttavuuden kannalta pelkkä tradition tuoma legitimiteetti ei riitä.

Aineistona tutkimuksessa on käytetty Opetushallituksen julkaisemaa materiaalia uudistusprosessista sekä kahta asiantuntijahaastattelua, joista toinen on tehty huhtikuussa 2014 ja toinen tammikuussa 2015. Tutkimus pohjaa deliberaatioon liittyvään lähdekirjallisuuteen sekä nostaa keskeiseen osaan teoreetikot Jürgen Habermasin ja John Rawlsin.