Korkeakouluopiskelijoiden toimijuuskokemusten yhteydet opiskelumotivaatioon

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia toimijuuteen liittyvistä tekijöistä suhteessa opiskelumotivaatioon. Lähtökohtana tutkielmalle on aiemmin tehty kandidaatin tutkielma, jossa tehtiin kirjallisuuskatsaus motivaatioon ja oppimisen itsesäätelyyn liittyvistä teorioista. Tämän tutkielman teoreettinen osa on laadittu peilaten kandidaatin tutkielmassa esitettyjä motivaatioteorioita tutkielmassa käytettävään aineistoon. Tutkimuksen aineistona toimii Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS), Juhani Saarisen ja Heidi Kettusen toimesta kerätty ja tuotettu Opiskelija barometri 2012, joka kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, tyytyväisyyteen, opiskelumotivaatioon ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Aineistonkeruu on toteutettu internet- ja kirjekyselynä 11.1.2012–1.10.2013 välisenä aikana ja vastaajina kyselyssä ovat suomalaisten korkeakoulujen syksyllä 2012 läsnä olevat opiskelijat. Kyselyyn vastanneita oli 2304. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, tukevatko korkeakouluopiskelijoista mitatut toimijuuskokemuksiin ja opiskelumotivaatioon liittyvät tekijät esiteltyä teoriaa.

Tutkielman analyysimenetelminä toimivat kvantitatiiviset metodit. Tässä tutkimuksessa aineistossa kartoitetuista korkeakouluopiskelijoiden toimijuuteen ja opiskelumotivaatioon liittyvistä muuttujista on luotu konfirmatorisen faktorianalyysin avulla kahdeksan latenttia muuttujaa, joiden välisiä yhteyksiä on analysoitu rakenneyhtälömallinnuksen keinoin.

Opiskelijabarometrista rakenneyhtälöanalyysin avulla saadut tulokset vahvistavat sekä itsemääräämis- että sosiokognitiivisessa teoriassa esitettyjä väitteitä motivaation luonteesta ja ovat samansuuntaisia aiemmin tehdyn tutkimuksen kanssa. Korkea koettu minäpystyvyys, eli hyväksi arvioidut opiskelutaidot, laadukas opetus ja positiiviset odotukset valmistumisen jälkeisestä ajasta indikoivat parempaa opiskelumotivaatiota. Vastaavasti vaikeudet opiskelussa yhdessä ahdistuneisuuteen liittyvien tekijöiden kanssa ennusti huonompaa opiskelumotivaatiota. Lisäksi, vaikeudet opiskelussa olivat yhteydessä korkeaan ahdistuneisuuteen.