”Lapsi saa olla osa ryhmää sellaisenaan kuin on” : tapaustutkimus lastentarhanopettajaksi opiskelevien käsityksistä lasten osallisuudesta
Oikarainen, Liisamari; Törmänen, Emmi (2016-02-11)
L. Oikarainen; E. Törmänen
11.02.2016
© 2016 Liisamari Oikarainen, Emmi Törmänen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602161196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602161196
Tiivistelmä
Parityönä tehdyn pro gradu -tutkielmamme tavoitteena on selvittää millaisia käsityksiä lastentarhanopettajaksi opiskelevilla on lasten osallisuudesta päiväkodissa. Tutkimuskysymyksemme ovat 1) Millaisia käsityksiä lastentarhanopettajaksi opiskelevilla on lasten osallisuudesta ja 2) Miten kä sitykset poikkeavat ja mitä yhtäläisyyksiä niistä löytyy eri koulutustaustan opiskelijoilla. Työn viitekehys rakentuu osallisuuden määrittelystä, lastentarhanopettajan roolista osallisuuden mahdollistajana sekä koulutusten opetussuunnitelmista varhaiskasvatuksen, sosiaalipedagogiikan sekä lapsilähtöisyyden valossa. Tutkimuksessamme hyödynnämme aikuisen roolin avaamisessa Hartin (1992) ja Shierin (2001) osallisuuden malleja.
Työmme on fenomenografinen tapaustutkimus, jossa tutkimme Oulun alueen lastentarhanopettajien käsityksiä lasten osallisuudesta. Aineistomme koostuu Oulun yliopiston lastentarhanopettajaksi opiskelevien sekä Oulun ammattikorkeakoulun sosionomien vastauksista, jotka keräsimme kyselylomakkeilla kevään ja syksyn 2015 aikana. Aineiston analysoinnissa olemme hyödyntäneet nelivaiheista fenomenografista analyysimallia. Ensimmäisessä vaiheessa perehdyimme aineistoomme ja valitsimme tutkimuskysymyksemme kannalta oleelliset ilmaisut. Toisessa vaiheessa teemoittelimme samansuuntaisia käsityksiä ilmentäviä ilmaisuja teemoiksi. Kolmannessa vaiheessa teemoja yhdistelemällä ja rajatapauksia määrittelemällä loimme käsitysryhmät. Viimeisessä vaiheessa kokosimme käsitysryhmistä ylätason kuvauskategoriat ja peilasimme tutkimustuloksiamme teoriaan.
Ensimmäinen tutkimuskysymyksemme jakaantui kahteen osaan. Aikuisen rooli lasten osallisuudessa koostui vaikuttamisesta, mukaan ottamisesta, lapsilähtöisyydestä, ammatillisuudesta ja lasten kuulemisesta. Lapsinäkökulma jakaantui tunteeseen, kokemukseen, osallisuuden merkitykseen lapselle sekä lapsen aktiivisuuteen. Tutkimuksessamme aikuisen rooli esiintyi huomattavasti vahvempana kuin lapsinäkökulma. Toista tutkimuskysymystä koulutusten välisistä eroista sävytti AMK-vastausten painottuminen lapsen oikeuksiin, aikuisen asenteeseen ja velvollisuuksiin. YO-vastauksissa korostui aikuisen valta ja vastuu lasten osallisuuskäsityksiä määriteltäessä. Lasten osallisuus näyttäytyi tutkimuksessamme osin pinnallisempana lasten kuulemisena ja mukaan ottamisena, mutta sen nähtiin liittyvän myös syvemmin aikuisten käsityksiin lapsista ja lapsuudesta. Tutkimuksessamme liikuttiin osallisuuden mallien keskivaiheilla. Lapsilähtöisyys liitettiin tutkimuksemme mukaan vahvasti lasten osallisuuteen.
Tutkimuksemme luotettavuus koostuu aineiston ja johtopäätösten validiteetista. Tärkeää luotettavuuden kannalta ovat tutkimuksemme analyysiprosessin avoimuus ja läpinäkyvyys sekä tutkijan aseman tiedostaminen ja pohtiminen. Olemme arvioineet tutkimuksemme eettisyyttä Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimen laatiman Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen (2012) pohjalta sekä pohtineet parityön merkitystä myös luotettavuuden näkökulmasta.
Työmme on fenomenografinen tapaustutkimus, jossa tutkimme Oulun alueen lastentarhanopettajien käsityksiä lasten osallisuudesta. Aineistomme koostuu Oulun yliopiston lastentarhanopettajaksi opiskelevien sekä Oulun ammattikorkeakoulun sosionomien vastauksista, jotka keräsimme kyselylomakkeilla kevään ja syksyn 2015 aikana. Aineiston analysoinnissa olemme hyödyntäneet nelivaiheista fenomenografista analyysimallia. Ensimmäisessä vaiheessa perehdyimme aineistoomme ja valitsimme tutkimuskysymyksemme kannalta oleelliset ilmaisut. Toisessa vaiheessa teemoittelimme samansuuntaisia käsityksiä ilmentäviä ilmaisuja teemoiksi. Kolmannessa vaiheessa teemoja yhdistelemällä ja rajatapauksia määrittelemällä loimme käsitysryhmät. Viimeisessä vaiheessa kokosimme käsitysryhmistä ylätason kuvauskategoriat ja peilasimme tutkimustuloksiamme teoriaan.
Ensimmäinen tutkimuskysymyksemme jakaantui kahteen osaan. Aikuisen rooli lasten osallisuudessa koostui vaikuttamisesta, mukaan ottamisesta, lapsilähtöisyydestä, ammatillisuudesta ja lasten kuulemisesta. Lapsinäkökulma jakaantui tunteeseen, kokemukseen, osallisuuden merkitykseen lapselle sekä lapsen aktiivisuuteen. Tutkimuksessamme aikuisen rooli esiintyi huomattavasti vahvempana kuin lapsinäkökulma. Toista tutkimuskysymystä koulutusten välisistä eroista sävytti AMK-vastausten painottuminen lapsen oikeuksiin, aikuisen asenteeseen ja velvollisuuksiin. YO-vastauksissa korostui aikuisen valta ja vastuu lasten osallisuuskäsityksiä määriteltäessä. Lasten osallisuus näyttäytyi tutkimuksessamme osin pinnallisempana lasten kuulemisena ja mukaan ottamisena, mutta sen nähtiin liittyvän myös syvemmin aikuisten käsityksiin lapsista ja lapsuudesta. Tutkimuksessamme liikuttiin osallisuuden mallien keskivaiheilla. Lapsilähtöisyys liitettiin tutkimuksemme mukaan vahvasti lasten osallisuuteen.
Tutkimuksemme luotettavuus koostuu aineiston ja johtopäätösten validiteetista. Tärkeää luotettavuuden kannalta ovat tutkimuksemme analyysiprosessin avoimuus ja läpinäkyvyys sekä tutkijan aseman tiedostaminen ja pohtiminen. Olemme arvioineet tutkimuksemme eettisyyttä Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimen laatiman Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen (2012) pohjalta sekä pohtineet parityön merkitystä myös luotettavuuden näkökulmasta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37606]