Korvaavat koulukokemukset vastaamassa käyttäytymiseen liittyviin haasteisiin
Laakko, Eveliina (2016-04-28)
Laakko, Eveliina
E. Laakko
28.04.2016
© 2016 Eveliina Laakko. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604301586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604301586
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa määrittelen korvaavat koulukokemukset ja tutkin miten ne voivat auttaa haastavasti käyttäytyvää lasta sekä kuinka korvaavia koulukokemuksia voidaan tuottaa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka voidaan vastata käyttäytymisen haasteisiin sekä näin edistää inkluusiota. Tässä tutkimuksessa tarjotaan uusi näkökulma ja tarkastelen haastavaa käyttäytymistä ilmiönä, joka haastaa nykyisen systeemin ja sen käytösmallit sekä paljastaa koulun heikkoja kohtia.
Tutkimus on siitä erikoislaatuinen, että osa teoriasta tulee vasta tulosluvun yhteydessä, koska teoria pohjautuu aineistosta nousevaan käsitteeseen korvaava koulukokemus. Korvaavat koulukokemukset ovat tutkimuskumppanini mukaan lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen kannalta merkityksellisiä, fyysisiä, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia kokemuksia, joista hän ei ole pääsyt tarpeellisessa määrin osalliseksi kouluyhteisössään. Korvaavissa koulukokemuksissa yhdistyvät käyttäytymisen tuomat haasteet ja myönteiset koulukokemukset sekä kouluviihtyvyys. Myönteisillä koulukokemuksilla ja kouluviihtyvyydellä voi olla suuri merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta. Korvaavan koulukokemuksen kautta on mahdollista tuottaa kouluviihtyvyyden kokemuksia myös niille oppilaille, jotka käyttäytyvät haastavasti.
Kyseessä on tapaustutkimus, jossa on hyödynnetty etnografisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus toteutettiin eräässä pohjoissuomalaisessa sairaalakoulussa osallistuvan havainnoinnin menetelmin, kahden opettajan puolistrukturoidulla teemahaastattelulla sekä lopuksi pienellä kyselyllä, joka täydensi haastattelujen vastauksia. Kahden opettajan haastatteluista muodostui tutkimuksen pääaineisto ja analysoin aineistoa etnografisen sisällönanalyysin sekä grounded theory -metodologian analyysimenetelmän keinoin.
Analyysin perusteella jaoin korvaavat koulukokemukset fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin korvaaviin koulukokemuksiin. Aineistosta nousi esiin seuraavat korvaavien koulukokemuksien luonnetta kuvaavat kategoriat: fyysistä hyvinvointia lisäävät kokemukset, itsetuntoa, minäkuvaa ja itsearvostusta rakentavat kokemukset, kokemukset pelon voittamisesta, itsesäätelykykyjä kehittävät kokemukset ja turvallisessa ympäristössä kasvamisen kokemukset. Keinot korvaavien koulukokemuksien tuottamiseen jaoin seuraaviin kategorioihin: turvallinen tavoitteiden asettaminen, oppilaan kohtaaminen ja pedagoginen rakkaus, korvaavia koulukokemuksia tuottavat aktiviteetit ja toimintatavat sekä turvallisuus osana korvaavia koulukokemuksia.
Koska tutkimus on tapaustutkimus, sen tarkoituksena ei ole tehdä yleistyksiä. Kuitenkin tästä tutkimuksesta voi saada ideoita ja keinoja siihen, kuinka edistää kouluviihtyvyyttä, inkluusioita ja oppilashuoltolain toteutumista. Tämän tutkimuksen kautta on mahdollista myös saada uudenlainen näkökulma haastavaan käyttäytymiseen ja lisätä pedagogista rakkautta nykyajan koulukulttuurissa.
Tutkimus on siitä erikoislaatuinen, että osa teoriasta tulee vasta tulosluvun yhteydessä, koska teoria pohjautuu aineistosta nousevaan käsitteeseen korvaava koulukokemus. Korvaavat koulukokemukset ovat tutkimuskumppanini mukaan lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen kannalta merkityksellisiä, fyysisiä, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia kokemuksia, joista hän ei ole pääsyt tarpeellisessa määrin osalliseksi kouluyhteisössään. Korvaavissa koulukokemuksissa yhdistyvät käyttäytymisen tuomat haasteet ja myönteiset koulukokemukset sekä kouluviihtyvyys. Myönteisillä koulukokemuksilla ja kouluviihtyvyydellä voi olla suuri merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta. Korvaavan koulukokemuksen kautta on mahdollista tuottaa kouluviihtyvyyden kokemuksia myös niille oppilaille, jotka käyttäytyvät haastavasti.
Kyseessä on tapaustutkimus, jossa on hyödynnetty etnografisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus toteutettiin eräässä pohjoissuomalaisessa sairaalakoulussa osallistuvan havainnoinnin menetelmin, kahden opettajan puolistrukturoidulla teemahaastattelulla sekä lopuksi pienellä kyselyllä, joka täydensi haastattelujen vastauksia. Kahden opettajan haastatteluista muodostui tutkimuksen pääaineisto ja analysoin aineistoa etnografisen sisällönanalyysin sekä grounded theory -metodologian analyysimenetelmän keinoin.
Analyysin perusteella jaoin korvaavat koulukokemukset fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin korvaaviin koulukokemuksiin. Aineistosta nousi esiin seuraavat korvaavien koulukokemuksien luonnetta kuvaavat kategoriat: fyysistä hyvinvointia lisäävät kokemukset, itsetuntoa, minäkuvaa ja itsearvostusta rakentavat kokemukset, kokemukset pelon voittamisesta, itsesäätelykykyjä kehittävät kokemukset ja turvallisessa ympäristössä kasvamisen kokemukset. Keinot korvaavien koulukokemuksien tuottamiseen jaoin seuraaviin kategorioihin: turvallinen tavoitteiden asettaminen, oppilaan kohtaaminen ja pedagoginen rakkaus, korvaavia koulukokemuksia tuottavat aktiviteetit ja toimintatavat sekä turvallisuus osana korvaavia koulukokemuksia.
Koska tutkimus on tapaustutkimus, sen tarkoituksena ei ole tehdä yleistyksiä. Kuitenkin tästä tutkimuksesta voi saada ideoita ja keinoja siihen, kuinka edistää kouluviihtyvyyttä, inkluusioita ja oppilashuoltolain toteutumista. Tämän tutkimuksen kautta on mahdollista myös saada uudenlainen näkökulma haastavaan käyttäytymiseen ja lisätä pedagogista rakkautta nykyajan koulukulttuurissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37130]