Oululaisopiskelijoiden asenteet maahanmuuttajien puhumaa suomea kohtaan

Abstract

Pro gradu -tutkimuksessani tarkastelen oululaisten opiskelijoiden asenteita maahanmuuttajien puhumaa suomen kieltä kohtaan. Tarkastelen erityisesti sitä, miten kulttuurinen stereotypia ja maahanmuuttajan sosiaalinen status vaikuttavat puheen arviointiin. Tutkimukseni aineisto koostuu 45 informantin kuuntelutestiaineistosta sekä kolmesta ryhmäkeskustelusta, joihin on osallistunut 14 informanttia. Sekä kuuntelutestissä että ryhmäkeskusteluissa on mukana puhenäytteitä Suomen suurimmista maahanmuuttajaryhmistä: venäläisiltä, somalialaisilta ja Lähi-idästä kotoisin olevilta maahanmuuttajilta. Mukana on myös länsimaalaisia maahanmuuttajia.

Olen hyödyntänyt verbal guise -tekniikkaa tutkiessani oululaisopiskelijoiden asenteita maahanmuuttajien suomen kieltä kohtaan. Kuuntelutestin avulla olen selvittänyt, minkälaisia ominaisuuksia oululaisopiskelijat liittävät maahanmuuttajiin näiden puhuman suomen perusteella ja kuinka he arvioivat eri maahanmuuttajaryhmiä. Ryhmäkeskustelujen analyysissa olen hyödyntänyt sisältölähtöistä diskurssianalyysia ja tarkastellut, kuinka asenteet rakentuvat keskustelussa. Olen keskittynyt erityisesti metakielen eri tasojen tarkasteluun sekä analysoinut evaluoivia kommentteja maahanmuuttajista. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että oululaisopiskelijat arvioviat eri maahanmuuttajaryhmien puhumaa suomea eri tavoin ja liittävät eri maahanmuuttajaryhmiin erilaisia kulttuurisia stereotypioita. Maahanmuuttajan sosiaalinen status saattaa myös vaikuttaa siihen, kuinka hänen puhumaansa suomea arvioidaan, mutta tämä vaihtelee maahanmuuttajaryhmittäin.

Tutkimukseni aihe on ajankohtainen, sillä Suomessa asuu yli 300 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä, ja vuoden 2015 aikana Suomeen on saapunut myös yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttajien suomen kielen taitoa voidaan pitää heidän hyvinvointinsa edellytyksenä, sillä sujuvasta kielitaidosta on hyötyä kaikilla elämän osa-alueilla. Kommunikoinnissa on kuitenkin kaksi osapuolta, ja myös suomalaisten asenteet maahanmuuttajien suomen kieltä kohtaan vaikuttavat siihen, kuinka onnistuneesti maahanmuuttajat pärjäävät suomen kielellään suomalaisessa yhteiskunnassa.