Perustajaurakoitsijan arvonlisä- ja tuloverotuksen uudistamistarpeet

Abstract

Tutkielman tavoitteena on kuvata perustajaurakointiliiketoiminnan nykyistä arvonlisä- ja tuloverotuskohtelua. Tarkoituksena on esitellä nykyiseen verotuskäytäntöön liittyvät ongelmatilanteet ja tarjota niihin vaihtoehtoisia ja käyttökelpoisia ratkaisuja. Tutkielman tärkeimpänä, yksittäisenä tutkimuskohteena on selvittää nykyisen arvonlisä- ja tuloverotuskäytännön uudistamistarve. Nykyinen perustajaurakoitsijan verotuskäytäntö ei kaikilta osin ole oikeudenmukainen. Lisäksi tutkielma kuvaa, mitä käytännön seurauksia nykyinen verotuskäytäntö aiheuttaa perustajaurakoitsijalle. Yksi tyypillinen ilmiö on perustajaurakoitsijan katteen paljastuminen vähennykseen oikeuttavan käytön myötä.

Tutkielman tärkeimpinä tuloksina voidaan esittää arvonlisä- ja tuloverotuksen epäkohtien esiintyminen ja niiden uudistamistarve. Tuloverotuksen uudistamistarve liittyy vahvasti realisoitumattoman tulon verotukseen, joka aiheutuu käytännöstä käsitellä rakennusurakan ja osakkeiden luovutuksia toisistaan erillään olevina suorituksina. Vastaavasti arvonlisäverotuksen suurin yksittäinen uudistamistarve kiteytyy tappiollisten rakennusurakoiden verotuksessa, joka johtuu oman käytön arvonlisäverotuksesta. Nykyinen epäoikeudellinen menettely on huomattu myös oikeuskäytännössä ja siihen saattaa olla tulossa muutosta aikaisintaan loppuvuodesta 2016.

Tärkeimmät tutkielman tulokset (realisoitumaton tulon verotus ja tappiollisten rakennusurakoiden arvonlisäverotuksen uudistamistarve) ovat yleistettävissä, sillä nykyinen käytäntö ei yleisesti tyydytä perustajaurakointiliiketoiminnan talousraportoinnista vastaavia henkilöitä. Ratkaisuksi tuloverotuksen ongelmaan tutkielma tarjoaa ratkaisua käsitellä perustajaurakoitsijan kirjanpitoa ja verotusta yhdenmukaisesti ja vastaavasti arvonlisäverotuksen epäkohtaan rajata omasta käytöstä suoritettava vero esimerkiksi rakennuspalvelun käypään arvoon.

Tutkimus toteutettiin osaltaan haastattelututkimuksen ja kirjallisuuskatsauksena, jonka pohjana käytettiin aikaisempaa oikeuskäytäntöä, asiantuntijalehdissä julkaistuja artikkeleita ja ammattikirjallisuutta. Haastatteluosio suoritettiin puolistrukturoituna haastatteluna, jossa haastateltiin kolmea kirjanpito- ja verotuskäytännön ammattilaista.

Tutkielma liittyy oleellisilta osin käytäntöön, joten voidaan esittää tutkielman vastaavan käytäntöä suurelta osin. Tutkielmaa voi hyödyntää kaikki ne henkilöt ja tahot, jotka kokevat olevansa kiinnostuneita perustajaurakoitsijan nykyisestä verotuskäytännöstä. Lisäksi tutkielma tarjoaa kattavan katsauksen perustajaurakoitsijaan sovelletusta oikeuskäytännöstä korkeimman hallinto-oikeuden ja keskusverolautakunnan ennakkoratkaisujen muodossa.