Kuvataidekasvatuksen mahdollisuudet osana ympäristökasvatusta

Abstract

Kanditaatintyöni käsittelee kuvataidekasvatuksen mahdollisuuksia osana ympäristökasvatusta. Aihe on ajankohtainen, sillä tutkimukset osoittavat länsimaisten ihmisten etääntyneen luonnosta viime vuosikymmenien aikana. Ympäristöongelmat ovat valtavia eikä niitä voida ratkaista muutoin kuin ympäristötietoisuuden lisäämisen avulla. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millä tavoin kuvataidekasvatus voisi tukea vastuulliseen ympäristösuhteeseen kasvattamisessa. Tulevana luokanopettajana lähestyn aihetta ensisijaisesti peruskoulun kontekstista. Olen käyttänyt aineistona kirjallisuutta ja tutkimusta kasvatuksen ja taiteen tieteenaloilta. Lisäksi olen selvittänyt, millä tavalla ympäristönäkökulmat huomioidaan valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014).

Tutkimuskysymykseni ovat

1. Miten ympäristökasvatus ilmenee perusopetuksen opetussuunnitelmassa?

2. Miten kuvataidekasvatus tukee ympäristökasvatuksen tavoitteiden toteutumista?

Tutkimustulokseni osoittavat, että ympäristökasvatus ilmenee useissa kohtaa opetussuunnitelmaa — muun muassa sen arvoperustassa, toimintakulttuurissa ja laaja-alaisissa tavoitteissa. Opetussuunnitelmaan uutena tullut monilukutaito laajentaa ympäristönäkökulmat koskemaan aineellisen ja aineettoman ympäristön havainnointia ja tulkintaa. Esteettiset, ekologiset ja eettiset arvot ohjaavat visuaalisen kulttuurin tulkintaa. Kestävän kehityksen ilmenemismuodoista opetussuunnitelma nostaa esiin etenkin ekologisen ja sosiaalisen puolen. Lisäksi opetussuunnitelma painottaa luonnonvarojen kestävän käytön merkitystä ja ilmastonmuutoksen vakavuuden ymmärtämistä. Osallisuutta ja kokemuksellisuutta korostava opetussuunnitelma pyrkii aktiivisuuteen ja tiedostavaan kansalaisuuteen kasvattamiseen. Kuvataiteen oppiaineen tavoitteet ovat kulttuurisesti moninaisilla ympäristön alueilla.

Kuvataidekasvatus tukee ympäristökasvatuksen tavoitteiden toteutumista molempien kasvatuksen alojen yhteisiä erityispiirteitä hyödyntämällä. Molempien vahvuuksia ovat muun muassa moniaistisuus, kokemuksellisuus, toiminnallisuus, herkkyys ja arvopohdinta. Näistä nostan tutkielmassani esille erityisesti kokemuksellisuuden, jonka on havaittu edistävän parhaiten kestävän elämäntavan omaksumista. Kokemusten kautta herkkyys havaita ympäristössä esiintyviä ilmiöitä kehittyy ja valmius vastuulliseen toimintaan kasvaa. Taideoppimisessa sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristön havainnoinnin sekä kuvista keskustelemisen ja niiden tekemisen luomat aistimukset synnyttävät kokemuksia.