Kansalaisosallistuminen ja -vaikuttaminen aluekehittämisessä ja -suunnittelussa : esimerkkinä Oulun kaupunki

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kansalaisosallistumisen ja -vaikuttamisen merkitystä sekä mahdollisuuksia ja haasteita aluekehittämisessä ja -suunnittelussa. Esimerkkialueena toimii Oulun kaupunki.

Tarkoituksena on tutkia miten kansalaisosallistuminen/-vaikuttaminen toimii Oulussa kaupungin tarjoamien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä -keinojen puitteissa aluekehittämisessä ja -suunnittelussa. Toinen, kriittisempi tarkastelu kohdistuu kysymyksiin aktiivisesta kansalaisuudesta: mitä sillä tarkoitetaan ja mitä sillä — kansalaisosallistuminen/-vaikuttaminen — haetaan julkishallinnon taholta? Kolmas, kansalaisosallistumisen ja -vaikuttamisen toteuttamisen haastavampaan puoleen liittyvä tutkimuskysymys koskee Oulussa vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeistä kaupunki–maaseutu-suhdetta.

Tutkimuskysymyksiin etsitään tutkielmassa teoreettisia näkökulmia sosiologiasta, politiikan tutkimuksesta ja yhteiskuntatieteellisistä julkaisuista. Keskeisiksi avainkäsitteiksi aluepolitiikan sekä aluekehittämisen ja -suunnittelun yhteyteen nousivat aktiivinen kansalaisuus, kansalaisyhteiskunta, kaupunki–maaseutu-suhde sekä uusliberalismi. Teoriaosaa ja käsitteistöä peilataan Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan, valtionhallinnon sekä Euroopan unionin eri julkaisuihin. Näihin lukeutuvat esimerkiksi internet-sivut, infopaketit ja esitteet.

Tutkielmassa päädyttiin lopputulokseen, että globaalin uusliberalismin käsitys vapaista, rationaalisista ja individualistista kansalaisista ohjaa monessa suhteessa kotimaista ja eurooppalaista aluepolitiikkaa ja -kehittämistä. Luottamalla kansalaisten poliittisiin kykyihin, julkishallinto pystyy jakamaan hallinto-/kehittämisvastuutaan myös heille. Karsimalla raskaita julkishallinnon rakenteita, saadaan aikaan myös taloudellisia säästöjä.

Oulun kaupunki tarjoaa varsin monipuoliset mahdollisuudet kansalaisosallistumiseen ja -vaikuttamiseen. ICT-teknologiaa ja internetiä hyödynnetään aktiivisesti ja kaupunkilaisille järjestetään yhteisiä keskustelutilaisuuksia ja foorumeita (esim. Oulun Raadit). Asukastupa- ja kylätaloverkko täydentävät kokonaisuutta. Kehittämiskohteita löytynee silti toimien kattavuudesta, tiedotuksesta ja digitalisaatiosta.

Kaupunki–maaseutu-suhteessa ongelmakohtia on Oulussa kuntaliitoksen jälkeisten harvaan asuttujen alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismotivaatiossa sekä heidän mahdollisuuksissaan osallistua ja vaikuttaa. Eheyttävillä ja luottamusta kaupunginhallintoon lisäävillä toimilla tilannetta voitaneen parantaa.