Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden integraation haasteet suomalaisessa koulujärjestelmässä : valmistavan opetuksen opettajien näkemyksiä aiheesta
Kaurala, Antti (2016-06-02)
Kaurala, Antti
A. Kaurala
02.06.2016
© 2016 Antti Kaurala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042301
Tiivistelmä
1990-luvulta lähtien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus suomalaisissa kouluissa on noussut tasaisesti. Suuri osa heistä on syntynyt ja elänyt varhaislapsuutensa Suomessa, kasvaen suomalaisen yhteiskunnan täysimääräisiksi jäseniksi. Erotuksena heihin ovat muissa maissa syntyneet ja tänne lapsena tai nuorena tulleet. Suomeen saapuessaan he kohtaavat aiempaa totutusta poikkeavat olosuhteet, elinympäristön ja koulumaailman. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla integraatio- ja kotoutumisprosessi alkaa nollasta ja sisältää monenlaisia haasteita niin koulussa kuin sen ulkopuolella. Näkyvimmät haasteet liittyvät kielitaidon puutteeseen, kulttuurisista eroista johtuviin ristiriitoihin sekä aiemmista elämänvaiheista ja -kokemuksista kumpuaviin kipukohtiin erityisesti kriisialueilta lähtöisin olevien oppilaiden kohdalla.
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää minkälaisia integraation haasteita maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavien luokkien opettajien näkemyksien ja kokemuksien mukaan kohtaavat, minkälaista osaamista, tietoutta ja taitoja valmistavan opetuksen opettajilta vaaditaan heidän pyrkiessään vastaamaan ja ratkaisemaan noita haasteita sekä minkälaisin keinoin valmistavan opetuksen opettajat edistäisivät oppilaidensa integraatiota ja kotoutumista. Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimin kyselyin sähköpostitse ja analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä ensisijaisesti aineistolähtöisesti hyödyntäen.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen lähdeaineisto pohjautuu alan suomalaiseen tutkimustietoon, ennen kaikkea Katri Jokikokon, Raimo Salon sekä Mirja-Tytti Talibin yksin ja yhdessä kollegoidensa kanssa työstämiin tutkimuksiin ja teoksiin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin myös ulkomaisia lähteitä lähinnä teoreettisten mallien esittämisessä. Teoreettinen viitekehys jakautuu neljään lukuun, joista ensimmäinen käsittelee globalisaation ja maahanmuuton eri ulottuvuuksia, toinen integraatiota, kolmas maahanmuuttajaoppilaiden kohtaamia haasteita, sisältäen kieltä, kotikulttuuria, koulua sekä psykologisia traumoja koskevat alaluvut ja neljäs opettajan interkulttuurista kompetenssia.
Opettajien näkemyksiin ja kokemuksiin pohjautuvat tutkimuksen tulokset olivat lähes poikkeuksetta linjassa alan tutkijoiden ja kirjallisuudessa esitettyjen näkökulmien kanssa. Valmistavan opetuksen opettajat tunnistivat oppilaidensa koulunkäyntiä ja integraatiota haittaavan useat koulun sisäiset ja ulkopuoliset haasteet. Toisaalta heillä oli selkeä käsitys omista taidoistaan ja luonteenpiirteistä, joita he tarvitsevat työssään tukeakseen oppilaidensa kotoutumista ja integraatiota. Heillä myös oli selkeitä ja konkreettisia näkemyksiä kuinka koulua ja yhteiskuntaa voitaisiin kehittää tukemaan integraatiota entistä paremmin. Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavatkin arvokkaita näkemyksiä käytännön työtä tekevien opettajien ja oppilaiden arjesta valmistavissa luokissa.
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää minkälaisia integraation haasteita maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavien luokkien opettajien näkemyksien ja kokemuksien mukaan kohtaavat, minkälaista osaamista, tietoutta ja taitoja valmistavan opetuksen opettajilta vaaditaan heidän pyrkiessään vastaamaan ja ratkaisemaan noita haasteita sekä minkälaisin keinoin valmistavan opetuksen opettajat edistäisivät oppilaidensa integraatiota ja kotoutumista. Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimin kyselyin sähköpostitse ja analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä ensisijaisesti aineistolähtöisesti hyödyntäen.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen lähdeaineisto pohjautuu alan suomalaiseen tutkimustietoon, ennen kaikkea Katri Jokikokon, Raimo Salon sekä Mirja-Tytti Talibin yksin ja yhdessä kollegoidensa kanssa työstämiin tutkimuksiin ja teoksiin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin myös ulkomaisia lähteitä lähinnä teoreettisten mallien esittämisessä. Teoreettinen viitekehys jakautuu neljään lukuun, joista ensimmäinen käsittelee globalisaation ja maahanmuuton eri ulottuvuuksia, toinen integraatiota, kolmas maahanmuuttajaoppilaiden kohtaamia haasteita, sisältäen kieltä, kotikulttuuria, koulua sekä psykologisia traumoja koskevat alaluvut ja neljäs opettajan interkulttuurista kompetenssia.
Opettajien näkemyksiin ja kokemuksiin pohjautuvat tutkimuksen tulokset olivat lähes poikkeuksetta linjassa alan tutkijoiden ja kirjallisuudessa esitettyjen näkökulmien kanssa. Valmistavan opetuksen opettajat tunnistivat oppilaidensa koulunkäyntiä ja integraatiota haittaavan useat koulun sisäiset ja ulkopuoliset haasteet. Toisaalta heillä oli selkeä käsitys omista taidoistaan ja luonteenpiirteistä, joita he tarvitsevat työssään tukeakseen oppilaidensa kotoutumista ja integraatiota. Heillä myös oli selkeitä ja konkreettisia näkemyksiä kuinka koulua ja yhteiskuntaa voitaisiin kehittää tukemaan integraatiota entistä paremmin. Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavatkin arvokkaita näkemyksiä käytännön työtä tekevien opettajien ja oppilaiden arjesta valmistavissa luokissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34355]