”Mutta siis ei mielellään ketään kutsuttaisi puumaksi, koska se on vähän ikä- ja sukupuolirasistinen ilmaus” : näkemyksiä naiseen viittaavan puuma-sanan merkityksistä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Oulun yliopiston opiskelijoiden käsityksiä naista kuvaavasta eläinmetaforasta, puumasta. Tutkielman tavoitteena on kuvata, millaisia merkityksiä informantit antavat puumalle ja miten he puumaa käyttävät. Tutkielmassa selvitetään, onko informantin sukupuolella merkitystä siihen, miten puumaa kuvaillaan ja millä asenteella puuman käyttöön suhtaudutaan.

Käytän tutkielmani metodina kyselytestiä. Aineistoni koostuu 102 informantin kyselylomakevastauksista, jotka kerättiin 28.10.2015 yleisen kielitieteen peruskurssin luennolla. Informantit ovat Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoita, ja iältään he ovat 18–54-vuotiaita. Aineistolähtöinen analyysi on sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista. Olen jakanut informantit sukupuolen mukaan voidakseni tarkastella informanttiryhmien välisiä eroja.

Kandidaatintutkielmani kuuluu suomen kielen empiirisen sanasemantiikan tutkimukseen, joka on kiinnostunut luonnollisen kielen sanojen merkityksistä. Käytän tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä kognitiivisen semantiikan hahmo–kehys-jakoa. Mallin mukaisesti sanan merkitys muodostuu kuviona olevasta hahmosta ja taustana olevasta kehyksestä. Tässä tutkielmassa naista merkitsevä eläinmetafora puuma hahmottuu esimerkiksi sukupuolen kehystä vasten.

Kandidaatintutkielmani mukaan puuma on kaikille kyselyyn vastanneille tuttu. Tämän vuoksi puuman voi sanoa olevan vakiintunut ainakin puhuttuun suomen kieleen. puumaa käytetään haukkumiseen, kehumiseen ja myös kavereiden, perheen ja pariskuntien välisenä vitsinä.

Tutkielmastani selviää, että puuman hahmo saa neljä keskeistä kehystä, jotka ovat ulkonäkö, sukupuoli, seksuaalisuus ja ikä. puuman hahmo saa yhteisiä merkitysalueita kissan, petoeläin puuman ja huoran kanssa: puuman käyttömotivaatiossa yhdistyy ajatus huoran seksuaalisesta aktiivisuudesta ja pukeutumistyylistä, kissan viehättävästä ulkonäöstä sekä petoeläimen käytöksestä. Tutkimukseni mukaan myös puuma on muiden kissaeläinmetaforien tapaan seksuaalisesti affektiivinen. Siinä, missä kissalla voidaan viitata ’sähäkkään tai hyvännäköiseen tyttöön’, puumalla voidaan tutkimustulosteni mukaan viitata ’seksuaalisesti aktiiviseen ja hyvännäköiseen yli 40-vuotiaaseen naiseen, joka metsästää itselleen itseään nuorempaa seuraa’. Vastaajan sukupuolella ei ole tutkimukseni mukaan merkitystä puuman kuvailussa. Tosin sukupuolella näyttäisi olevan merkitystä puuman käyttöön, sillä miesinformantit näkivät puuman naisinformantteja positiivisemmin.