Laparoskooppiset kolonkarsinoomaresektiot Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2008–2011
Lehtola, Tuomas (2016-05-03)
Lehtola, Tuomas
T. Lehtola
03.05.2016
© 2016 Tuomas Lehtola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605041619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605041619
Tiivistelmä
Paksu- ja peräsuoli syöpä on kolmanneksi yleisin syöpä suomessa, ja länsimaissa sen yleisyys on jatkuvassa nousussa. Syövän suurimmat riskit löytyvät ympäristön riskitekijöistä kuten ravintotottumuksista, paljon punaista lihaa ja rasvaa sisältävä ruokavalio sekä suuri alkoholin kulutus altistavat syövälle. Suurin osa syövistä ilmaantuu sattumanvaraisesti, ja geneettinen alttius syövälle löytyy n. 5 % syöpätapauksista. Usein geneettisesti periytyvät taudit aiheuttavat paksusuolen tavallista huomattavasti runsaamman adenooma muodostuksen, joiden pohjalta karsinooma syntyy.
Kolonkarsinooman parantava hoito on radikaalikirurgia, jossa kasvainta kantava suolilieve ja suolisegmentti poistetaan kokonaan. Toimenpide suoritetaan joko avoimesti tai laparoskooppisesti. avoimen ja laparoskooppisen leikkaustavan välillä ei ole nykyisin eroa leikkaustuloksissa tai -komplikaatioissa.
Radikaalinleikkaushoidon jälkeen koolonkarsinoomapotilaat kuuluvat seurantaan, koska karsinooma uusiutuu n. 40 % hoidetuista potilaista. Yleisimmin residiivi ilmaantuu 2–3 ensimmäisen vuoden kuluessa leikkauksesta, joten seuranta on tuona aikana tiheämpää. Mikäli kasvain on metastosoinut imusolmukkeisiin (stage 3 kasvain), annetaan leikkauksen lisäksi adjuvanttihoitoa.
Tässä katsauksessa tutkittiin 109 OYS:ssa kolonkarsinooman laparoskooppisessa kirurgisessa hoidossa olleen potilaan potilasasiakirjat. Karsinoomien sijaintijakauma noudatti kirjallisuudessa mainittuja jakaumia, joskin nousevan kolonin karsinooma oli yliedustettuna. Leikkauskomplikaatiot mukailivat hyvin vertailututkimuksia (5,5 %) ja leikkauskuolleisuutta ei ollut. Konversioprosentti vertailututkimuksiin nähden oli huomattavasti suurempi ollen 18,3 %.
Kolonkarsinooman parantava hoito on radikaalikirurgia, jossa kasvainta kantava suolilieve ja suolisegmentti poistetaan kokonaan. Toimenpide suoritetaan joko avoimesti tai laparoskooppisesti. avoimen ja laparoskooppisen leikkaustavan välillä ei ole nykyisin eroa leikkaustuloksissa tai -komplikaatioissa.
Radikaalinleikkaushoidon jälkeen koolonkarsinoomapotilaat kuuluvat seurantaan, koska karsinooma uusiutuu n. 40 % hoidetuista potilaista. Yleisimmin residiivi ilmaantuu 2–3 ensimmäisen vuoden kuluessa leikkauksesta, joten seuranta on tuona aikana tiheämpää. Mikäli kasvain on metastosoinut imusolmukkeisiin (stage 3 kasvain), annetaan leikkauksen lisäksi adjuvanttihoitoa.
Tässä katsauksessa tutkittiin 109 OYS:ssa kolonkarsinooman laparoskooppisessa kirurgisessa hoidossa olleen potilaan potilasasiakirjat. Karsinoomien sijaintijakauma noudatti kirjallisuudessa mainittuja jakaumia, joskin nousevan kolonin karsinooma oli yliedustettuna. Leikkauskomplikaatiot mukailivat hyvin vertailututkimuksia (5,5 %) ja leikkauskuolleisuutta ei ollut. Konversioprosentti vertailututkimuksiin nähden oli huomattavasti suurempi ollen 18,3 %.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34609]