3–6-vuotiaiden motorisen kehityksen tukeminen päiväkodin ohjatun liikunnan avulla

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten 3–6-vuotiaiden lasten motorista kehitystä voidaan tukea päiväkodin ohjatun liikunnan avulla. Motorinen kehitys on yksi osa lasten kokonaisvaltaista kehitystä fyysisen kasvun sekä kognitiivisen ja sosio-emotionaalisen kehityksen rinnalla. Tässä tutkimuksessa olen keskittynyt rajaamaan aiheeni vain motoriseen kehitykseen, vaikka näitä ei voida kokonaan erottaa toisistaan.

Tässä tutkimuksessa olen koonnut yhteen aiempien tutkimusten tuloksia, sekä tietoa aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Lähdemateriaalista saadun tiedon mukaan lasten motoriseen kehitykseen vaikuttavat niin omaehtoinen kuin ohjattukin liikunta, joiden vaikutusta motoriseen kehitykseen on vaikea erotella. Olen kuitenkin koonnut tutkimustuloksista niitä asioita, joiden avulla voidaan mahdollisimman suotuisasti tukea 3–6-vuotiaiden motorista kehitystä päiväkodin ohjatun liikunnan avulla. Tämän lisäksi olen pohjustanut liikunnan merkitystä lapsille ja sen asemaa lasten nykypäivän elämässä. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kirjallisuuskatsausta, jossa olen koonnut aiempaa tutkimustietoa. Aineistoni koostuu suurimmalta osin suomalaisista lähteistä, vaikkakin aiheesta on kirjoitettu paljon myös kansainvälisesti. Olen kuitenkin keskittynyt tutkimaan vain suomalaisten lasten motorista kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, joten olen rajannut lähteistäni pois kansainvälisiä vertailuja.

Tämän tutkimuksen tulokset antavat siis ohjeita ja toimintamalleja kasvattajien pedagogisen työn tueksi, jotta ohjatun liikunnan vaikutus motoriseen kehitykseen olisi mahdollisimman suotuisaa. Tutkimuksissa nousi laajalti esiin lasten fyysisen aktiivisuuden määrän ja intensiteetin vaikutukset motoriseen kehitykseen. Myös kasvattajan roolin merkitys motorisessa kehityksessä korostui, ympäristötekijöiden lisäksi.

Tutkimustulosten mukaan lasten fyysisen aktiivisuuden ei tarvitse olla fyysisesti kuormittavaa, silloin kun on tavoitteena edistää motorista kehitystä. Fyysisesti kuormittavan liikunnan määrä on kuitenkin keskeistä kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen kannalta. Tämän takia ohjatussa liikunnassa täytyy olla näitä molempia, jotta motorinen kehitys olisi maksimaalista. Kasvattajan on myös hyvä tuntea jokainen lapsi yksilöllisesti, jolloin hän pystyy ohjatussa liikunnassa suorittamaan laadukasta arviointia ja havainnointia. Tähän kasvattaja voi perustaa pedagogista ja tavoitteellista toimintaansa. Tutkimustuloksissa kuitenkin korostettiin kasvattajan oman asenteen merkitystä sekä esimerkin näyttöä lapsille, jotta lapsille jäisi mahdollisimman myönteinen kuva liikunnasta.