Kerronnallinen tutkielma sota-ajan vaikutuksista lapsuuteen maaseudulla
Savilaakso, Essi (2016-06-02)
E. Savilaakso
02.06.2016
© 2016 Essi Savilaakso. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042313
Tiivistelmä
Monet suomalaiset lapset elivät lapsuuttaan sodan keskellä vuosina 1939–1945. Elämä ei sodan loputtua palannut hetkessä ennalleen, sillä pula-aika jatkui koko 1940-luvun ja sotakorvauksia maksettiin 1950-luvulle saakka. Tässä pro gradu -tutkielmassani tarkastelen neljän henkilön lapsuutta maaseudulla ja selvitän, mitä 1930–40-luvuilla syntyneet kertovat lapsuudestaan maaseudulla. Tutkimuskysymykseni kuuluu: mitä 1930–40-luvuilla syntyneet henkilöt kertovat lapsuudestaan maaseudulla?
Tutkielman alkuosan kahdessa pääluvussa tarkastelen Suomea ja erityisesti maaseutua toisen maailmansodan aikaan sekä Suomen asemaa toisessa maailmansodassa. Lisäksi selvitän lastensiirtojen toteutusta ja syitä. Toisessa pääluvussa käsittelen lapsuutta yleisesti sekä lapsikäsitystä toisen maailmansodan aikaan. Tutkielmassani tarkastelen sota-ajan lapsuutta maaseudulla keräämäni aineiston, aiempien tutkimusten sekä kirjallisuuden vuoropuhelussa. Taustalla peilaan sosiaalis-kognitiivista teoriaa lapsen kehityksestä.
Tutkielmani lähestymistapa on kerronnallinen. Aineisto koostuu kolmesta kerronnallisesta haastattelusta ja yhdestä kirjoitetusta tekstistä. Hyödynnän tutkielmassani aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää. Analyysivaihe on kaksiosainen. Aluksi jokaisen haastateltavan kerronnan pohjalta luon uudet tiivistetyt tarinat, joiden tarkoitus on kuvata jokaisen henkilön lapsuutta kokonaisuutena. Analyysin toisessa vaiheessa analysoin aineistosta esiin nousevia teemoja, joita on yhteensä kuusi: köyhyys ja sota-aika, työ ja työkasvatus, vapaa-aika ja leikki, pelko ja suru, onnelliset muistot sekä yhteisöllisyys. Hyödynnän aineiston analyysissä myös narratiivista sekä narratiivien analyysiä.
Tutkielmaani osallistuneet henkilöt muistavat lapsuutensa työntäyteisenä. Leikille ei usein jäänyt aikaa, ja sodan aiheuttama köyhyys tuntui maaseudulla esimerkiksi pulana ruuasta ja vaatteista. Haastateltavat muistavat yllättävän tarkasti lapsuuden tapahtumia, niin iloisia kuin surullisiakin. Moni lapsi on kokenut läheisten menetyksiä, ja tutkielmaani osallistuneet henkilöt muistelevat jääneensä surunsa kanssa usein yksin. Yhteisöllisyyden merkitys nousi arvokkaaseen asemaan, kun sodasta alettiin toipua. Tutkielmaani osallistuneiden henkilöiden muistot eivät käsittele sotatapahtumia lainkaan, ainoastaan sodasta aiheutuneita vaikutuksia lapsuuteen.
Sota-ajan lasten kokemusten tarkastelu on ajankohtaisesti merkityksellistä, sillä nykyinen globaali pakolaiskriisi koskettaa monia lapsia. Tutkielmani lisää ymmärrystä siihen, miten lapset selviävät vaikeiden aikojen keskellä, ja mitkä asiat voivat toimia voimavaroina selviytymisessä.
Tutkielman alkuosan kahdessa pääluvussa tarkastelen Suomea ja erityisesti maaseutua toisen maailmansodan aikaan sekä Suomen asemaa toisessa maailmansodassa. Lisäksi selvitän lastensiirtojen toteutusta ja syitä. Toisessa pääluvussa käsittelen lapsuutta yleisesti sekä lapsikäsitystä toisen maailmansodan aikaan. Tutkielmassani tarkastelen sota-ajan lapsuutta maaseudulla keräämäni aineiston, aiempien tutkimusten sekä kirjallisuuden vuoropuhelussa. Taustalla peilaan sosiaalis-kognitiivista teoriaa lapsen kehityksestä.
Tutkielmani lähestymistapa on kerronnallinen. Aineisto koostuu kolmesta kerronnallisesta haastattelusta ja yhdestä kirjoitetusta tekstistä. Hyödynnän tutkielmassani aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää. Analyysivaihe on kaksiosainen. Aluksi jokaisen haastateltavan kerronnan pohjalta luon uudet tiivistetyt tarinat, joiden tarkoitus on kuvata jokaisen henkilön lapsuutta kokonaisuutena. Analyysin toisessa vaiheessa analysoin aineistosta esiin nousevia teemoja, joita on yhteensä kuusi: köyhyys ja sota-aika, työ ja työkasvatus, vapaa-aika ja leikki, pelko ja suru, onnelliset muistot sekä yhteisöllisyys. Hyödynnän aineiston analyysissä myös narratiivista sekä narratiivien analyysiä.
Tutkielmaani osallistuneet henkilöt muistavat lapsuutensa työntäyteisenä. Leikille ei usein jäänyt aikaa, ja sodan aiheuttama köyhyys tuntui maaseudulla esimerkiksi pulana ruuasta ja vaatteista. Haastateltavat muistavat yllättävän tarkasti lapsuuden tapahtumia, niin iloisia kuin surullisiakin. Moni lapsi on kokenut läheisten menetyksiä, ja tutkielmaani osallistuneet henkilöt muistelevat jääneensä surunsa kanssa usein yksin. Yhteisöllisyyden merkitys nousi arvokkaaseen asemaan, kun sodasta alettiin toipua. Tutkielmaani osallistuneiden henkilöiden muistot eivät käsittele sotatapahtumia lainkaan, ainoastaan sodasta aiheutuneita vaikutuksia lapsuuteen.
Sota-ajan lasten kokemusten tarkastelu on ajankohtaisesti merkityksellistä, sillä nykyinen globaali pakolaiskriisi koskettaa monia lapsia. Tutkielmani lisää ymmärrystä siihen, miten lapset selviävät vaikeiden aikojen keskellä, ja mitkä asiat voivat toimia voimavaroina selviytymisessä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34186]