“Everyone loves” atmosphere : cornerstones of compassionate classroom atmosphere in a preparatory class

Abstract

Compassion has been defined in literature as empathy in action and seeing others as fellow human beings worthy of dignity. Other important elements of compassion are alleviation of suffering, wisdom, feeling of interdependence, responsibility and morality. It has been argued that if our society consisted of more compassionate people, people would use their knowledge for common good. In the current situation of the world, where conflicts are getting worse and asylum seekers are searching for shelter in different parts of the world, compassion is definitely needed.

In my master thesis I wanted to find out, what kind of conditions in school support the development of compassion. A year ago I accomplished a practice in a truly warm-hearted, compassionate preparatory class, which gave the inspiration for my master thesis. My research question is: What are the cornerstones of compassionate classroom atmosphere in this preparatory class?

I conducted a qualitative ethnographic research, as I wanted to understand compassionate classroom atmosphere with the participants, from their perspective. Data was collected mainly by two weeks ethnographic observation in the class and a thematic interview with the teacher and the learning counsellor. Also children’s perspective was heard through a small questionnaire, a short interview and a drawing. For the analysis I have used data based content analysis.

In my research I found out that compassionate classroom atmosphere is a “holistic package”. It is built on eight cornerstones, which are all interlinked with each other. The cornerstones of compassionate classroom atmosphere are safety, respect, contentment with profession and studies, good social relationships, trust, true encounter, support, humour and play.

The versatile use of literature, several citations from data and my reflection on different research phases give the reader a possibility to evaluate the reliability of my research. Instead of generalizations, I emphasize thorough research, in which the complexities of this classroom are of greater importance. Ethical codes have accompanied me through the whole research process.

On the basis of my research outcomes I argue that compassionate classroom atmosphere, which lies on the eight cornerstones, gives good conditions for the growth of compassion. A compassionate world would lead to better a future, where people truly care for their fellow human beings and do their best to support each other. Therefore, compassionate atmosphere should be the goal of all classrooms.

Englanninkieliselle termille ”compassion” ei ole sopivaa suomennosta, joten käytän tässä yhteydessä suomennosta ”aktiivinen empatia”. Termi ”aktiivinen empatia” pohjautuu kirjallisuuteen ja sille olennaisia piirteitä ovat toisten ihmisten näkeminen arvokkaina lähimmäisinä, kärsimyksen vähentäminen, viisaus, tunne keskinäisestä riippuvuudesta, vastuuntuntoisuus ja moraalisuus. Jos yhteiskunnassamme olisi enemmän aktiivisesti empaattisia ihmisiä, käyttäisivät ihmiset tietonsa ja osaamisensa yhteisen hyvän puolesta. Aktiivisen empatian tarve korostuu erityisesti juuri nykyisenkaltaisissa tilanteissa, joissa konfliktit pahenevat eri puolilla maailmaa ja ihmiset etsivät turvaa, rauhaa ja parempia oloja.

Pro gradu -tutkielmassani halusin selvittää, millaiset olosuhteet koulussa tukevat aktiivisen empatian kehitystä. Vuosi sitten suoritin yhden harjoitteluistani eräässä lämminhenkisessä ja välittävässä valmistavan opetuksen luokassa, mikä inspiroi minua tutkimaan aihetta pro gradu -tutkielmassani. Tutkimuskysymykseni on: Minkä kulmakivien varaan aktiivisesti empaattinen luokkailmapiiri tässä valmistavan opetuksen luokassa rakentuu?

Laadullisen tutkimukseni metodologiana on etnografia, joka mahdollistaa tutkittavan ilmiön ymmärryksen yhdessä tutkittavien kanssa korostaen juuri tutkittavien näkökulmaa. Tutkimuksen aineisto koostuu pääasiassa kahden viikon etnografisen havainnointijakson kenttämuistiinpanoista sekä opettajan ja koulunkäyntiohjaajan teemahaastattelusta. Lisäksi lasten näkökulma tulee tutkimuksessani esiin kyselyn, haastattelun sekä piirroksen välityksellä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustulokseni osoittavat, että aktiivisesti empaattinen luokkailmapiiri on ”kokonaisvaltainen paketti”, joka rakentuu kahdeksan kulmakiven varaan. Nämä kulmakivet ovat turvallisuus, kunnioitus, tyytyväisyys työhön ja opintoihin, hyvät sosiaaliset suhteet, luottamus, aito kohtaaminen, tuki sekä huumori ja leikki. Nämä kulmakivet ovat tiiviisti yhteydessä ja vaikuttavat toinen toisiinsa.

Tutkimukseni monipuolinen teoreettinen viitekehys, runsaat aineistoviitteet sekä tutkimusprosessin reflektointi eri vaiheissa antavat lukijalle mahdollisuuden arvioida tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimuksessa ei pyritä yleistettävyyteen vaan tiheään kuvaukseen, jossa luokan vuorovaikutuksellinen monitahoisuus on tutkimuksen keskiössä. Koko tutkimuksen ajan pyrkimyksenä on ollut noudattaa tutkimuksen tekemisen eettisiä periaatteita.

Tutkimustuloksiini pohjautuen esitän, että näille kahdeksalle kulmakivelle rakennettu luokkailmapiiri tarjoaa hyvät olosuhteet aktiivisen empatian kasvulle. Aktiivinen empatia johtaisi parempaan tulevaisuuteen, jossa ihmiset aidosti välittävät lähimmäisistään ja tekevät parhaansa tukeakseen heitä. Tämän vuoksi aktiivisesti empaattinen ilmapiiri tulisi olla kaikkien luokkien tavoite.