Kaksivuotiaiden suomalaislasten kielellisten taitojen ja kognitiivisen kehityksen välinen yhteys
Keränen, Iiris (2016-04-27)
I. Keränen
27.04.2016
© 2016 Iiris Keränen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604281569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604281569
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman lähtökohtia on innoittanut keskustelu kielellisten ja kognitiivisten taitojen neuraalisista säätelymekanismeista ja näiden mekanismien mahdollisista yhteyksistä toisiinsa. Tutkielman tavoitteena oli osaltaan ottaa kantaa käynnissä olevaan keskusteluun kyseisten taitojen neuraalisesta yhteydestä tutkimalla, onko kaksivuotiaiden suomalaislasten kielellinen kehitys yhteydessä heidän kognitiiviseen kehitykseensä. Kielellisen kehityksen osa-alueista tarkasteluun valittiin ymmärtävän kielen kehitys, ilmaistun sanaston koko ja koostumus sekä taivutusmuotojen hallinta. Tutkielma toteutettiin osana Ulkomailta adoptoitujen lasten hyvinvointi ja terveys -tutkimusprojektia (Finnish Adoption Study = FinAdo).
Tutkimukseen osallistui 53 tervettä, täysiaikaisena syntynyttä 2-vuotiasta lasta Turun seudulta. Tutkimusmenetelminä käytettiin Reynellin kielellisen kehityksen testiä (Kortesmaa ym., 2001), CDI-arviointimenetelmää (The MacArthur Communicative Development Inventories) (Lyytinen, 1999) sekä Bailey III -testistön kognitiivista osiota (Salo, Munck & Korja, 2009). Kunkin kielellisen mittarin yhteyttä kognitiiviseen kehitykseen tarkasteltiin erikseen.
Tutkimus osoitti, että kielellisten taitojen ja kognitiivisen kehityksen välinen yhteys on kaksivuotiaana kohtalaista. Voimakkain yhteys löydettiin verbin taivutusmuotojen määrän ja kognitiivisen kehityksen väliltä. Heikointa yhteys oli puolestaan ymmärtävän kielen ja kognitiivisen kehityksen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kielitaitomuuttujien keskinäisiä yhteyksiä havaiten erittäin vankat yhteydet ilmaistun sanaston koon ja taivutusmuotojen hallinnan välillä.
Tämän pro gradu -tutkielman perusteella voidaan todeta, että kaksivuotiaan kielellinen ja kognitiivinen kehitys ovat jossain määrin yhteydessä toisiinsa. Yhteys ei kuitenkaan ole niin vankka, että kaksivuotiaan kognitiivisen kehityksen tasoa voitaisiin pitää luotettavana indikaattorina hänen kielellisestä kehitystasostaan eikä päinvastoin. Kognitiivisen kehityksen taso voi kuitenkin joissain tilanteissa antaa suuntaa-antavaa tietoa kielellisen kehityksen tasosta tai toisin päin. Tämän tutkielman perusteella sekä kielellistä että kognitiivista kehitystä tulisi siis aina arvioida erillisinä toisistaan.
Tutkimukseen osallistui 53 tervettä, täysiaikaisena syntynyttä 2-vuotiasta lasta Turun seudulta. Tutkimusmenetelminä käytettiin Reynellin kielellisen kehityksen testiä (Kortesmaa ym., 2001), CDI-arviointimenetelmää (The MacArthur Communicative Development Inventories) (Lyytinen, 1999) sekä Bailey III -testistön kognitiivista osiota (Salo, Munck & Korja, 2009). Kunkin kielellisen mittarin yhteyttä kognitiiviseen kehitykseen tarkasteltiin erikseen.
Tutkimus osoitti, että kielellisten taitojen ja kognitiivisen kehityksen välinen yhteys on kaksivuotiaana kohtalaista. Voimakkain yhteys löydettiin verbin taivutusmuotojen määrän ja kognitiivisen kehityksen väliltä. Heikointa yhteys oli puolestaan ymmärtävän kielen ja kognitiivisen kehityksen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kielitaitomuuttujien keskinäisiä yhteyksiä havaiten erittäin vankat yhteydet ilmaistun sanaston koon ja taivutusmuotojen hallinnan välillä.
Tämän pro gradu -tutkielman perusteella voidaan todeta, että kaksivuotiaan kielellinen ja kognitiivinen kehitys ovat jossain määrin yhteydessä toisiinsa. Yhteys ei kuitenkaan ole niin vankka, että kaksivuotiaan kognitiivisen kehityksen tasoa voitaisiin pitää luotettavana indikaattorina hänen kielellisestä kehitystasostaan eikä päinvastoin. Kognitiivisen kehityksen taso voi kuitenkin joissain tilanteissa antaa suuntaa-antavaa tietoa kielellisen kehityksen tasosta tai toisin päin. Tämän tutkielman perusteella sekä kielellistä että kognitiivista kehitystä tulisi siis aina arvioida erillisinä toisistaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [36548]