Alakoululaisten käsityksiä ohjelmoinnin opiskelusta
Hämeenaho, Marko (2016-02-11)
M. Hämeenaho
11.02.2016
© 2016 Marko Hämeenaho. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602121188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602121188
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millaisia käsityksiä alakoululaisilla on tietokoneohjelmoinnin opiskelusta. Tutkimuksen tavoitteena on helpottaa opettajien työtä lisäämällä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat lasten käsitysten mukaan ohjelmoinnin opiskeluun.
Tutkimus on lähtökohdaltaan kvalitatiivinen ja soveltaa fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui kuusi 10–12-vuotiasta lasta. Teoreettisessa viitekehyksessä määritellään tutkimuksen peruskäsitteet, jotka ovat suoriutumiskäyttäytyminen ja tietokoneohjelmointi. Lisäksi luodaan katsaus näihin käsitteisiin liittyvään tutkimustietoon. Tutkimuksen empiirisessä osassa lasten käsityksiä ohjelmoinnin opiskelusta tutkitaan fenomenografisella analyysilla ja muodostetaan käsityksistä tulosavaruus. Tutkimuksessa on myös fenomenologisia piirteitä, joiden analysointiin käytetään fenomenologista analyysia.
Tulosten mukaan ohjelmoinnin opiskelu nähdään sekä ammatilliseen erityisosaamiseen liittyvänä että yleissivistävänä toimintana. Lapset osaavat määritellä ohjelmoinnin ja odottavat sen opiskelun aloittamista innolla, mutta vapaa-ajan aktiviteettina ohjelmointi on harvinaista. Ohjelmoinnin opiskelu on käsitysten mukaan melko vaikeaa, ja suurimpana syynä tähän nähdään asiasisällön vaikeus. Opiskelun onnistumisen nähdään olevan vahvasti sidoksissa yksilön omiin kykyihin, mutta siihen vaikuttavat myös oppimisympäristön tekijät. Tärkeimpänä tekijänä koettiin opettajan tai muun aikuisen antama tuki ohjelmoinnin opiskelulle. Aikuisen tuen lisäksi ohjelmoinnin oppimiseen kannustavat sisäiset ja ulkoiset palkkiot. Yleinen suhtautuminen ohjelmointia kohtaan on positiivista, ja opiskelulta odotetaan konkreettista ja käytännönläheistä otetta.
Ohjelmointiympäristö on keskeisessä asemassa opiskelun mielekkyyden ja onnistumisen suhteen. Selkeä, intuitiivinen ja helppokäyttöinen ohjelmointiympäristö mahdollistaa tehokkaan oppimisen, ja hyvältä ohjelmointiympäristöltä odotetaan myös tukitoimintoja. Vastaavasti jos ohjelmointiympäristö on epälooginen ja monimutkainen, vaikuttaa se heikentävästi opiskelun onnistumiseen. Tulosten mukaan ohjelmointityökalun ominaisuuksista myös englanninkielisyydellä on odotuksiin negatiivinen vaikutus.
Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettäviä, vaan ne perustuvat yksilöiden käsityksiin tietyllä ajan hetkellä. Tutkimuksessa on noudatettu hyvän tieteellisen käytännön mukaisia eettisiä toimintatapoja ja tiedonantajien anonymiteetti on säilytetty.
Tutkimus on lähtökohdaltaan kvalitatiivinen ja soveltaa fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui kuusi 10–12-vuotiasta lasta. Teoreettisessa viitekehyksessä määritellään tutkimuksen peruskäsitteet, jotka ovat suoriutumiskäyttäytyminen ja tietokoneohjelmointi. Lisäksi luodaan katsaus näihin käsitteisiin liittyvään tutkimustietoon. Tutkimuksen empiirisessä osassa lasten käsityksiä ohjelmoinnin opiskelusta tutkitaan fenomenografisella analyysilla ja muodostetaan käsityksistä tulosavaruus. Tutkimuksessa on myös fenomenologisia piirteitä, joiden analysointiin käytetään fenomenologista analyysia.
Tulosten mukaan ohjelmoinnin opiskelu nähdään sekä ammatilliseen erityisosaamiseen liittyvänä että yleissivistävänä toimintana. Lapset osaavat määritellä ohjelmoinnin ja odottavat sen opiskelun aloittamista innolla, mutta vapaa-ajan aktiviteettina ohjelmointi on harvinaista. Ohjelmoinnin opiskelu on käsitysten mukaan melko vaikeaa, ja suurimpana syynä tähän nähdään asiasisällön vaikeus. Opiskelun onnistumisen nähdään olevan vahvasti sidoksissa yksilön omiin kykyihin, mutta siihen vaikuttavat myös oppimisympäristön tekijät. Tärkeimpänä tekijänä koettiin opettajan tai muun aikuisen antama tuki ohjelmoinnin opiskelulle. Aikuisen tuen lisäksi ohjelmoinnin oppimiseen kannustavat sisäiset ja ulkoiset palkkiot. Yleinen suhtautuminen ohjelmointia kohtaan on positiivista, ja opiskelulta odotetaan konkreettista ja käytännönläheistä otetta.
Ohjelmointiympäristö on keskeisessä asemassa opiskelun mielekkyyden ja onnistumisen suhteen. Selkeä, intuitiivinen ja helppokäyttöinen ohjelmointiympäristö mahdollistaa tehokkaan oppimisen, ja hyvältä ohjelmointiympäristöltä odotetaan myös tukitoimintoja. Vastaavasti jos ohjelmointiympäristö on epälooginen ja monimutkainen, vaikuttaa se heikentävästi opiskelun onnistumiseen. Tulosten mukaan ohjelmointityökalun ominaisuuksista myös englanninkielisyydellä on odotuksiin negatiivinen vaikutus.
Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettäviä, vaan ne perustuvat yksilöiden käsityksiin tietyllä ajan hetkellä. Tutkimuksessa on noudatettu hyvän tieteellisen käytännön mukaisia eettisiä toimintatapoja ja tiedonantajien anonymiteetti on säilytetty.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34164]