Kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset
Harjula, Aleksi (2016-02-10)
A. Harjula
10.02.2016
© 2016 Aleksi Harjula. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602161221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602161221
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia kaivostoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa. Tuotanto- ja työllisyysvaikutukset selvitettiin alueellisten panos-tuotostaulujen ja panos-tuotosmallin tuotantomallin avulla. Viimeisimmät Tilastokeskuksen alueelliset panos-tuotostaulut kuvaavat maakuntien tuotantorakenteita vuonna 2002, minkä vuoksi Kainuun maakunnan panos-tuotostaulu päivitettiin RAS-menetelmällä vuoteen 2010. Pohjois-Pohjanmaan päivitetty maakuntataulu saatiin Samuli Kuhan (2014) ja vastaavasti Lapin panos-tuotostaulu Santtu Karhisen (2013) pro gradu -tutkielmista.
Kaivostoimintaan vaikuttavien tekijöiden sekä alueellisen tarkastelun avulla pyrittiin selventämään kaivostoiminnan aiheuttamia vaikutuksia alueittain toimialatasolla. Toimialarakenteiden eroavaisuuksia selvitettiin panos-tuotosmallilla suoritetun HEM-analyysin avulla. Olennaisimpia havaintoja olivat muun muassa Pohjois-Pohjanmaan merkittävät tuotanto- ja työllisyysvaikutukset suhteessa muihin tarkasteltaviin maakuntiin. Lisäksi kuljetus, varastointi ja tietoliikenne -toimiala nousi esiin suurena työllistäjänä näissä maakunnissa.
Tuotanto- ja työllisyysvaikutusten selvittämiseksi simuloitiin tilanne, jossa mineraalien kaivu -toimiala ei toimi tarkasteltavilla alueilla. Kainuun maakuntaan kohdistuva kokonaistyöllisyysvaikutus oli 1 053,5 henkilötyövuotta, josta välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset olivat vastaavasti 513,9 ja 539,7 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi muodostui 2,05. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuva vastaava kokonaistyöllisyysvaikutus oli 1 688,6, josta välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus oli 712,2 ja 976,4 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi tuli 2,37. Lapin maakuntaan kohdistuva kokonaistyöllisyysvaikutus oli puolestaan 955,4 henkilötyövuotta. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus oli 422 ja 533,4 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi saatiin 2,26.
Kaivoksilla on merkittävä alueellinen vaikutus sekä talouteen että ympäristöön. Suomen luotettava lainsäädäntö, kattava infrastruktuuri sekä kaivostoiminnan osaaminen tarjoavat edellytykset kaivostoiminnalle. Kaivosteollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen tarkoituksena on tuottaa tietoa kaivosten tuomista vaikutuksista tietyn alueen väestöön sekä aluetalouteen. Panos-tuotosmallilla pystytään kuvaamaan kattavasti alueen toimialarakenteita ja niiden kytköksiä. Alueellisen tarkastelun tulokset voivat toimia työkaluna esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa sekä koulutuspoliittisissa kysymyksissä.
Kaivostoimintaan vaikuttavien tekijöiden sekä alueellisen tarkastelun avulla pyrittiin selventämään kaivostoiminnan aiheuttamia vaikutuksia alueittain toimialatasolla. Toimialarakenteiden eroavaisuuksia selvitettiin panos-tuotosmallilla suoritetun HEM-analyysin avulla. Olennaisimpia havaintoja olivat muun muassa Pohjois-Pohjanmaan merkittävät tuotanto- ja työllisyysvaikutukset suhteessa muihin tarkasteltaviin maakuntiin. Lisäksi kuljetus, varastointi ja tietoliikenne -toimiala nousi esiin suurena työllistäjänä näissä maakunnissa.
Tuotanto- ja työllisyysvaikutusten selvittämiseksi simuloitiin tilanne, jossa mineraalien kaivu -toimiala ei toimi tarkasteltavilla alueilla. Kainuun maakuntaan kohdistuva kokonaistyöllisyysvaikutus oli 1 053,5 henkilötyövuotta, josta välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset olivat vastaavasti 513,9 ja 539,7 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi muodostui 2,05. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuva vastaava kokonaistyöllisyysvaikutus oli 1 688,6, josta välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus oli 712,2 ja 976,4 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi tuli 2,37. Lapin maakuntaan kohdistuva kokonaistyöllisyysvaikutus oli puolestaan 955,4 henkilötyövuotta. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus oli 422 ja 533,4 henkilötyövuotta. Näistä laskettuna kerrannaisvaikutukseksi saatiin 2,26.
Kaivoksilla on merkittävä alueellinen vaikutus sekä talouteen että ympäristöön. Suomen luotettava lainsäädäntö, kattava infrastruktuuri sekä kaivostoiminnan osaaminen tarjoavat edellytykset kaivostoiminnalle. Kaivosteollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen tarkoituksena on tuottaa tietoa kaivosten tuomista vaikutuksista tietyn alueen väestöön sekä aluetalouteen. Panos-tuotosmallilla pystytään kuvaamaan kattavasti alueen toimialarakenteita ja niiden kytköksiä. Alueellisen tarkastelun tulokset voivat toimia työkaluna esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa sekä koulutuspoliittisissa kysymyksissä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]