Ohessa ja ohella -grammien semantiikka

Abstract

Tutkin pro gradu -työssäni suomen kielen ohessa ja ohella -grammien semantiikkaa. Tutkimuksessani selvitän, miten inessiivimuotoinen ohessa ja adessiivimuotoinen ohella eroavat toisistaan erityisesti merkityksen suhteen. Tutkimukseni aineistona on yhteensä 418 ohessa ja ohella -grammien käyttötapausta, jotka olen kerännyt CSC:n nykysuomen yleiskielen korpuksen Kalevan osakorpuksesta. Työni teoreettisena taustana toimii kognitiivinen semantiikka. Tutkimuksen lähtökohtana on kognitiivisen kielentutkimuksen kielinäkemyksen mukainen oletus siitä, että pienikin ero kielellisessä muodossa merkitsee eroa ilmauksen merkityksessä. Tarkastelen tutkimuksessani ohessa ja ohella -grammien synonymiaa ja toisaalta polyseemisuutta kognitiivisen kieliopin termejä hyödyntäen. Tutkimustulosteni mukaan alkuperäisen merkityksensä perusteella lateraalista läheisyyttä kuvaavat ohessa- ja ohella-grammi eivät ilmaise yksiselitteisesti lateraaliselle akselille sijoittuvaa spatiaalista läheisyyttä, vaan molemmat grammin muodot ovat keskittyneet pääasiassa abstraktien suhteiden, kuten komitatiivisuuden ja temporaalisuuden ilmaisuun. Tulosten perusteella voi todeta, että ohessa ja ohella -muotojen työnjako ei ole ehdoton tai mekaaninen. Grammin inessiivi- ja adessiivimuotoja ei voi kuitenkaan pitää synonyymisinä, sillä ne eivät sovi toistensa korvaajiksi kaikissa merkitysyhteyksissä. Lisäksi grammien käyttö eroaa toisistaan siten, että ohessa voi toimia lauseessa myös adverbina, mutta ohella-muodon käyttö vaatii aina seurakseen genetiivimuotoisen täydennyksen.