Alueelliset erot koetuissa luonnonympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksissa : tutkimuskohteena neljän suojelualueen kävijöiden kokemukset
Veteläinen, Tuuli (2016-09-14)
T. Veteläinen
14.09.2016
© 2016 Tuuli Veteläinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609162794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609162794
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Erityisesti keskitytään erilaisten erämaisten luonnonympäristöjen ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuviin vaikutuksiin. Tutkimuksen kohteena ovat neljän suojelualueen kävijät. Työn tarkoituksena on selvittää, vaikuttavatko erilaiset erämaiset luonnonympäristöt eri tavoin ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Jos eri ympäristöjen vaikutuksissa havaitaan eroja, myös erojen syitä selvitetään.
Tutkimuksessa käytetty aineisto on kvantitatiivinen. Aineisto on peräisin Metsähallituksen teettämästä internetkyselystä, joka toteutettiin vuosina 2013 ja 2015 viidellä eri suojelualueella. Noista suojelualueista neljän alueen (Kevon luonnonpuisto sekä Syötteen, Repoveden ja Kurjenrahkan kansallispuistot) vastaukset on otettu mukaan tähän tutkimukseen. Vastauksia saatiin 910 kappaletta, ja vastaukset jakautuivat epätasaisesti alueiden kesken. Internetkyselyyn saivat osallistua kaikki halukkaat, jotka täyttivät kävijätutkimuslomakkeen käyntikohteessaan (kansallis- tai luonnonpuistossa). Kävijätutkimusten otanta tehtiin satunnaisotannalla. Aineistoa käsiteltiin aluksi pääkomponenttianalyysilla ja sen jälkeen Kruskalin-Wallisin parivertailutestillä sekä regressioanalyysilla.
Analyysissa ilmeni alueellisia eroja. Eroja oli eniten Kevon luonnonpuiston kävijöiden kokemuksissa, kun niitä verrattiin muiden alueiden kävijöiden kokemuksiin. Alueellisia kokemuseroja oli eniten siinä, kuinka kauan käyntinsä jälkeen kävijä koki käyntinsä fyysisten ja psyykkisten luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten (LTH) kestävän, minkä arvoisiksi (euroissa) kävijä arvioi kokemansa LTH-vaikutukset, irtautuiko kävijä arjesta käyntinsä aikana, lisääntyikö hänen liikunnallinen hyvinvointinsa ja kokiko hän oppineensa ja toteuttaneensa itseään käynnillä.
Tutkimuksessa ei pystytty toteamaan selviä syitä alueellisille kokemuseroille. Tulokset antavat kuitenkin osviittaa siihen, että kävijän käynnillään kokemat positiiviset psyykkiset vaikutukset voisivat olla taustalla tutkimuksessa todetuissa kokemuseroissa. Tutkimus vaatiikin jatkotutkimusta, jotta erämaisten luonnonympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ymmärrettäisiin paremmin. Taustalla voi olla niin tutkimusalueiden erilaisia ympäristöllisiä erityispiirteitä kuin myös se, onko kävijä turisti vai paikallinen.
Tutkimuksessa käytetty aineisto on kvantitatiivinen. Aineisto on peräisin Metsähallituksen teettämästä internetkyselystä, joka toteutettiin vuosina 2013 ja 2015 viidellä eri suojelualueella. Noista suojelualueista neljän alueen (Kevon luonnonpuisto sekä Syötteen, Repoveden ja Kurjenrahkan kansallispuistot) vastaukset on otettu mukaan tähän tutkimukseen. Vastauksia saatiin 910 kappaletta, ja vastaukset jakautuivat epätasaisesti alueiden kesken. Internetkyselyyn saivat osallistua kaikki halukkaat, jotka täyttivät kävijätutkimuslomakkeen käyntikohteessaan (kansallis- tai luonnonpuistossa). Kävijätutkimusten otanta tehtiin satunnaisotannalla. Aineistoa käsiteltiin aluksi pääkomponenttianalyysilla ja sen jälkeen Kruskalin-Wallisin parivertailutestillä sekä regressioanalyysilla.
Analyysissa ilmeni alueellisia eroja. Eroja oli eniten Kevon luonnonpuiston kävijöiden kokemuksissa, kun niitä verrattiin muiden alueiden kävijöiden kokemuksiin. Alueellisia kokemuseroja oli eniten siinä, kuinka kauan käyntinsä jälkeen kävijä koki käyntinsä fyysisten ja psyykkisten luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten (LTH) kestävän, minkä arvoisiksi (euroissa) kävijä arvioi kokemansa LTH-vaikutukset, irtautuiko kävijä arjesta käyntinsä aikana, lisääntyikö hänen liikunnallinen hyvinvointinsa ja kokiko hän oppineensa ja toteuttaneensa itseään käynnillä.
Tutkimuksessa ei pystytty toteamaan selviä syitä alueellisille kokemuseroille. Tulokset antavat kuitenkin osviittaa siihen, että kävijän käynnillään kokemat positiiviset psyykkiset vaikutukset voisivat olla taustalla tutkimuksessa todetuissa kokemuseroissa. Tutkimus vaatiikin jatkotutkimusta, jotta erämaisten luonnonympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ymmärrettäisiin paremmin. Taustalla voi olla niin tutkimusalueiden erilaisia ympäristöllisiä erityispiirteitä kuin myös se, onko kävijä turisti vai paikallinen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [36660]