Tehohoitoon liittyvät pelot koululaisten kokemana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata koululaisten tehohoitoon liittyviä pelkoja ja niitä lievittäviä tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tieteellistä tietoa kouluikäisten lasten kokemista tehohoitoon liittyvistä peloista ja pelkoa lievittävistä tekijöistä sekä kehittää saadun tiedon avulla yksilö- ja perhekeskeistä hoitotyötä lasten tehohoidossa ja parantaa hoidon laatua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä erään yliopistollisen sairaalan lasten teho-osastolla hoidossa ollutta 7–13-vuotiasta koululaista. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti erillisten kriteerien mukaisesti. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimustulokset osoittavat koululaisten pelkäävän tehohoidon aikana. Pelkoa aiheutti turvattomuuden, kivun ja epätietoisuuden kokeminen. Turvattomuus johtui vanhemmista erossa olemisesta, tuntemattomien ihmisten kohtaamisesta sekä omatoimisuuden rajoittumisesta. Kipua aiheuttivat pistäminen, lääkkeiden antaminen laskimokanyyliin, asennon vaihtaminen sekä sairauden tai vamman tuottamat muutokset. Koululaisten kokemusten mukaan vieras hoitoympäristö, tehohoidossa tehdyt tutkimukset ja toimenpiteet, asennon vaihtaminen ja mahdolliset hoitokomplikaatiot aiheuttivat epätietoisuutta ja pelkoa. Tutkimustulosten mukaan pelkoa voitiin lievittää koululaisten omien, vanhempien tai hoitohenkilökunnan käyttämien erilaisten keinojen avulla. Yleisimmin pelkoa voitiin lievittää suuntaamalla huomio toisaalle, luomalla turvallisuuden tunnetta, ilmaisemalla pelkoa sekä tuen tai rauhoittavien lääkkeiden avulla.

Koululaisten kuvaamat pelot ja pelkojen lievittämiskeinot olivat hyvin samansuuntaisia iästä tai sukupuolesta riippumatta. Pelkojen ja niiden lievittämiskeinojen tunnistaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, sillä pelottavien ja ahdistavien kokemusten on todettu voivan lisätä kivun kokemista, kipu- ja sedaatiolääkkeiden tarvetta, pidentää toipumisaikaa sekä aiheuttaa pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisen lisäksi opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen sekä lasten ja vanhempien ohjaamiseen. Myös hoitotyön opettajat voivat hyödyntää tutkimustuloksia osana lasten ja nuorten hoitotyön koulutusta tai täydennyskoulutusta.

The aim of the study was to describe the fears and anxiety of schoolchildren associated with intensive care and the relieving factors thereof. The goal was to produce new scientific information about intensive care related anxiety experienced by school age children and the factors that relieve anxiety, and to develop individual and family-centred care work in pediatric intensive care based on the information received and improve the quality of care. The research material was collected by interviewing ten schoolchildren aged 7–13 being treated in a university hospital’s pediatric intensive care unit. The interviewees were chosen using discretion, based on separate criteria. The material was analyzed using inductive content analysis.

The results indicate that schoolchildren experience anxiety during intensive care. Anxiety was caused by feelings of insecurity, pain, and uncertainty. Insecurity was caused by being separated from parents, meeting unfamiliar people, and restrictions on independent initiative. Pain was caused by injections, providing medication through a venous cannula, shifting position, and changes brought on by illness or injury. According to the experiences of the schoolchildren, unfamiliar care environment, examinations and operations performed during intensive care, shifting position, and potential complications produced uncertainty and anxiety. According to the findings, anxiety could be relieved through various methods used by the schoolchildren themselves, parents or health personnel. The most generally applicable methods for relieving anxiety were directing attention elsewhere, creating sense of security, expressing fear, and providing support or sedatives.

The fears and anxiety and the methods for relieving them described by the schoolchildren were very similar regardless of age or gender. Identifying fears and methods for relieving them would be extremely important, because frightening and oppressive experiences have been found to increase the sensation of pain and demand for pain relieving and sedative medicine, lengthening recovery, and causing longterm negative effects. In addition to care work development, the research results can be utilized for familiarizing students and new employees, and to instruct children and parents. Care work teachers can also utilize the results as part of pediatric and youth care work education or continuing training.