Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmien ikärakenne kirjaston ikärakenneprojektin jälkeen : tapaustutkimus
Jääskeläinen, Eeva (2016-11-30)
Jääskeläinen, Eeva
E. Jääskeläinen
30.11.2016
© 2016 Eeva Jääskeläinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612103235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612103235
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa luodaan näkemystä kirjastoaineiston karsinnasta iän perusteella ja karsinnan merkityksestä sekä kokoelmatyön riittävyydestä. Tutkimuksessa havaittiin tietokirjojen välillä eroja. Niistä löytyy hitaasti ja nopeasti vanhenevia aihealueita. Kaunokirjallisuus ei vanhene samalla tavoin kuin tietokirjat. Vanhemman kaunokirjallisuuden kysyntä vähenee, mutta se ei vanhene. Etenkin opiskelijat tarvitsevat vanhoja kaunokirjoja opiskelutarkoituksiin. Tietokirjojen vanheneminen vaihtelee huomattavasti aihealueesta riippuen. Uusien kaunokirjojen lisäksi uudet tietokirjat ovat kysyttyjä ja niistä molemmista muodostuu varausjonoja.
Tämä tutkimus on luonteeltaan empiiristä tutkimusta ja vertailevana metodina on tulkitseva vertailu. Tutkimuksessa on käytetty apuna Helsingin kaupunginkirjaston tilastoja. Tutkimuksessa vertaillaan erityisesti pääkirjaston ja sivukirjasto Herttoniemen tilastotietoja suomen- ja ruotsinkielisen kokoelman osasta. Kirjaston koolla ei ole merkitystä aineiston kysynnän tai tarjonnan välillä. Etenkin kysyntä riippuu lähinnä asiakaskunnan ikäjakautumasta. Tutkimuksen tuloksena on oikein seulotut kokoelmat tilastojen mukaan. Tilastot kertovat paremmista aineiston kiertoluvuista ja tieto- ja kaunokirjojen yli 10-vuotiaiden kirjojen käytöstä. Aineiston lainaus nousee, kun vanhoja kirjoja karsitaan ja uudet kirjat näkyvät paremmin hyllyssä. Ruotsinkielistä aineistoa on vähemmän kuin suomenkielistä ja sitä on poistettu myös varovaisemmin verrattuna suomenkielisiin kirjoihin. Ruotsinkielistä aineistoa on myös vähemmän saatavilla kuin suomenkielistä.
Tutkimuksen tuloksena näkyy karsinnan merkitys kokoelmatyön kannalta. Aineiston kiertonopeus paranee, kun kirjahyllyt eivät ole niin täysiä ja vanhempi aineisto vähenee. Asiakkaat etsivät ajankohtaista aineistoa. Kirjan ikä on lyhyt ja kirja on päiväkohtaisempi kuin aiemmin. Median tuloksena monet asiakkaat etsivät tieto- ja kaunokirjauutuuksia. 10 vuotta vanhempaa aineistoa lainataan uudempaan aineistoon verrattuna suhteellisen vähän.
Tämä tutkimus on luonteeltaan empiiristä tutkimusta ja vertailevana metodina on tulkitseva vertailu. Tutkimuksessa on käytetty apuna Helsingin kaupunginkirjaston tilastoja. Tutkimuksessa vertaillaan erityisesti pääkirjaston ja sivukirjasto Herttoniemen tilastotietoja suomen- ja ruotsinkielisen kokoelman osasta. Kirjaston koolla ei ole merkitystä aineiston kysynnän tai tarjonnan välillä. Etenkin kysyntä riippuu lähinnä asiakaskunnan ikäjakautumasta. Tutkimuksen tuloksena on oikein seulotut kokoelmat tilastojen mukaan. Tilastot kertovat paremmista aineiston kiertoluvuista ja tieto- ja kaunokirjojen yli 10-vuotiaiden kirjojen käytöstä. Aineiston lainaus nousee, kun vanhoja kirjoja karsitaan ja uudet kirjat näkyvät paremmin hyllyssä. Ruotsinkielistä aineistoa on vähemmän kuin suomenkielistä ja sitä on poistettu myös varovaisemmin verrattuna suomenkielisiin kirjoihin. Ruotsinkielistä aineistoa on myös vähemmän saatavilla kuin suomenkielistä.
Tutkimuksen tuloksena näkyy karsinnan merkitys kokoelmatyön kannalta. Aineiston kiertonopeus paranee, kun kirjahyllyt eivät ole niin täysiä ja vanhempi aineisto vähenee. Asiakkaat etsivät ajankohtaista aineistoa. Kirjan ikä on lyhyt ja kirja on päiväkohtaisempi kuin aiemmin. Median tuloksena monet asiakkaat etsivät tieto- ja kaunokirjauutuuksia. 10 vuotta vanhempaa aineistoa lainataan uudempaan aineistoon verrattuna suhteellisen vähän.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29882]